15.3.2018 Sote-uudistus vietävä maaliin – paluu lähtöruutuun olisi surkea vaihtoehto

 | 

Ehdotettu sote-uudistus ei ole täydellinen ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi pitkällä aikavälillä. Uudistuksen toteuttaminen on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin sen kaataminen. “Sote-uudistus vie tilannetta parempaan suuntaan nykytilaan verrattuna. Se luo myös hyvän pohjan kehittää palveluiden tuottavuutta ja laatua tulevaisuudessa. Sen takia uudistus on parempi toteuttaa, kuin palata alkuruutuun”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan nykyisellä sote-mallilla ei ole varaa jatkaa. Kuva: Roni Rekomaa

Romakkaniemen mukaan nykyisellä sote-mallilla ei ole varaa jatkaa. Kustannukset kasvavat kestämätöntä vauhtia ja samanaikaisesti palveluiden laatu sekä saatavuus rapautuvat.

“Uudistuksen lykkääminen hamaan tulevaisuuteen aiheuttaisi myös huomattavaa epätietoisuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien keskuudessa, sekä julkisella että yksityisellä puolella”, Romakkaniemi sanoo.

Osaa sote-uudistusta kohtaan esitetystä kritiikistä Romakkaniemi pitää perusteltuna. Eri tahoilla, kuten puolueilla, yksittäisillä poliitikoilla ja kaupungeilla, on jokaisella omiin lähtökohtiinsa perustava ideaalimalli, jota pitää esitettyä kompromissia parempana. Esimerkiksi viisi tai kuusi sote-aluetta ja täysi tilaaja-tuottaja malli johtaisi asiantuntijoiden ja selvitysten perusteella todennäköisesti parempaan tulokseen kustannussäästöjen, kilpailun, palveluiden laadun ja tasa-arvoisuuden kannalta.

“Suomeen sopivasta ideaalimallista ei olla kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen, vaikka useampi hallituskokoonpano ja kaikki eduskuntapuolueet ovat sitä yrittäneet. Päätöksen pitää tässä tilanteessa perustua arvioon siitä, viekö nyt esitetty malli sosiaali- ja terveyshuoltoa parempaan suuntaan vai ei. Vastaus on tässä tapauksessa ehdottomasti kyllä”, Romakkaniemi sanoo.

Uudistuksessa on Romakkaniemen mukaan kyse järjestelmätason muutoksesta, joka parantaa sote-kokonaisuutta kahdessa keskeisessä asiassa: palveluiden järjestäjille luodaan leveämmät hartiat ja tuottajien välille syntyy aito kilpailutilanne.

Nyt annettu lakipaketti on vasta kehys uudistukselle. Keskeistä uudistuksen onnistumisen kannalta on sen toimeenpano ja kustannussäästöistä kiinnipitäminen. “Lakien tehokas toimeenpano uusissa maakunnissa ratkaisee vähintään yhtä paljon lopputuloksesta kuin lait itse”, Romakkaniemi sanoo.

Sote-uudistus parantaa kustannusten läpinäkyvyyttä, mikä edesauttaa tuottavuuskehityksen seuraamista ja säästötavoitteiden toteutumista. Riittävän laatu- ja kustannustason saavuttaminen edellyttää, että maakunnat ja tulevat hallitukset seuraavat tarkasti miten kilpailu eri tuottajien välillä toteutuu.

“Valtiovarainministeriön täytyy pitää huoli siitä, että lain tavoitteena olevat kustannussäästöt löydetään ja siten sote-sektorin menojen kasvu saadaan hallintaan. Myös lainsäädännössä ilmenevät mahdolliset puutteet on syytä korjata sitä mukaa kuin uudistuksen toimeenpano etenee”, Romakkaniemi sanoo. “Oma arvioni on, että järjestävien maakuntien määrä pienenee tulevaisuudessa kohti asiantuntijoiden esittämiä lukuja.”

Sote-uudistukseen liittyy myös EU-oikeudellinen ulottuvuus. Siinä on kyse lähinnä toimijoiden kilpailuneutraliteetista. Komissiolle notifiointi ei kuitenkaan anna asiaan mitään lopullista oikeusvarmuutta. Jos asia joskus päätyisi EU-tuomioistuimeen, on Romakkaniemen mukaan todennäköisesti edessä paluu hallituksen aiempaan malliin, jossa julkisesti omistetut toimijat on yhtiöitettävä.

“Julkisten toimijoiden yhtiöittäminen parantaisi järjestelmän läpinäkyvyyttä ja asettaisi kaikki palveluntuottajat samalle viivalle. Perustuslakivaliokunnan päätös tämän mallin hylkäämiselle oli näkemykseni mukaan enemmän poliittinen kuin juridinen. EU-tuomioistuimen päätös saattaisi kuitenkin korjata tämän asian”, Romakkaniemi sanoo.

15.3.2018 TULEEKO VAI EIKÖ TULE

Maailmantalous odottaa tulevatko vientitullit ja keitä ne koskevat ja mitä tuotteita. USA:n presidentti on omalta osaltaan toiminut. Vanhana teräsmiehenä ei voi kuin todeta, että hän ei varmasti tiennyt mitä teki. Toivottavasti maltti voittaa eikä kauppasotaa oikeasti tule. Vapaakauppa on Suomelle ensiarvoisen tärkeää, koska vientituotteemme ovat pääasiassa investointihyödykkeitä ei kuluttajatuotteita.

Terästäkin on monenlaista, Suomessa valmistetaan lähinnä erikoisteräksiä, joiden toimituksia ei helposti voi siirtää toiselle toimittajalle. Asiakkaiden valmistusketjut ovat pitkiä ja eri vaiheiden laatumääräykset sekä -tarkastukset vaativia. Yhtäkkiset muutokset aiheuttavat vaikeuksia useille toimialoille, joilla käytetään terästä raaka-aineena. Esimerkiksi autoissa käytettäviä korkealujuuksisia teräksiä ei voi noin vain vaihtaa toisten toimittajien tuotteisiin, koska autojen turvallisuus voisi vaarantua. Tottakai kilpailua on ja tuotteita saa markkinoilta, mutta kustannukset nousevat nopeasti ja vaikuttavat pitemmittä viiveittä hintoihin. Usein hinnat nousevat jo kun asiasta tiedotetaan! Tuleeko kauppasota vai eikö?

Tuleeko maakuntauudistus ja Sote vai eikö. Moniko on paneutunut näihin uudistuksiin niin, että tuntee ne hyvin tai edes jotenkuten. Perustavoite on parempaa ja tasa-arvoista sosiaali- ja terveyspalvelua koko Suomeen. Sitä kannattavat kaikki, mutta sitten tiet eroavatkin jo. Soten valinnanvapaudesta on kiistelty, jotkut ovat todenneet sen perustuslain vastaiseksi ja taistelleet siihen muutoksia. Nyt samat voimat esittävät, että kilpailu ei ole reilua ja hakevat EU:sta apua kilpailun vapauttamiseksi. Vaikea siihen on oikein sanoa muuta kuin, että se on politiikkaa.

Kilpailu on kuitenkin jo täällä ja siitä selviävät parheiten ne jotka keskittyvät joustavaan, laadukkaaseen, tehokkaaseen ja inhimilliseen palveluun. Olemme valmiita maksamaan hyvästä palvelusta. Jo tänä päivänä kirpaisee, kun todella tarvitsee apua, tiedän sen omasta kokemuksesta. Silloin on valmis maksamaan, vaikka omasta pussista, jos vain suinkin voi sen tehdä.

Maakuntauudistustakaan ei kannata heittää kovin kevyesti romukoppaan. Tarjottavien palvelujen pitää olla maailmanluokkaa, koska kilpailu on globaalia halusimme sitä tai emme. Maakuntien on kyettävä tarjoamaan yritysten ja yhteiskunnan tarvitsemat palvelut, siis muutkin kuin sotepalvelut. Ilman laadukkaita palveluja kilpailukykymme heikkenee nopeasti. Aikaa ei saa tuhlata turhaan pikkupolitikointiin, mutta vaihtoehdot on hyvä esittää.

Eero Hettula

Image may contain: 1 person, smiling, standing and eyeglasses

9.3.2018 USA:n terästulleihin vastattava riittävällä voimalla – kauppasota on huonoin mahdollinen lopputulos

EU:n on vastattava riittävällä voimakkuudella ja tarkkuudella presidentti Trumpin vahvistamiin tulleihin teräkselle ja alumiinille, jotta vastaavilta tilanteilta vältyttäisiin jatkossa. “Vastatoimissa on kuitenkin vältyttävä ylireagoinnilta, sillä neuvotteluratkaisu on yhä mahdollinen. EU:n toimien on oltava suhteessa USA:n asettamiin tulleihin, jotta tilanne ei kehittyisi kauppasodaksi”, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

USA:n tullit teräkselle ja alumiinille ovat Timo Vuoren mukaan kauppapoliittisena toimena paluuta vanhaan maailmaan, jossa kansallista taloutta pystyttiin suojelemaan kilpailulta rajoja sulkemalla. USA:n tullimaksut voivat hetkellisesti antaa tekohengitystä tuottavuus- ja kannattavuushaasteiden kanssa painivalle amerikkalaiselle terästeollisuudelle.

“Globalisoituneiden tuotanto- ja hankintaverkostojen johdosta maksumiehiksi joutuvat terästeollisuuden asiakkaat laajasti niin Amerikassa, Euroopassa kuin Aasiassa”, toteaa Vuori.

Vuoren mukaan Euroopan unionin on nyt syytä edetä määrätietoisesti omissa suoja- ja vastatoimissaan. Eurooppalaisten yritysten näkemyksiä on myös syytä huomioida. Neuvotteluratkaisu USA:n ja EU:n kesken on edelleen hyvin mahdollinen eikä sitä pidä vaarantaa ylireagoinnilla.

“Vastatoimilla on tarkoitus lähettää selkeä viesti siitä, että Eurooppa reagoi, kun yhteisiä pelisääntöjä rikotaan. Ylilyöntejä on vältettävä puolin ja toisin, sillä provokaatiokierre vie nopeasti kehitystä väärään suuntaan. Toimenpiteillä on tarkoitus turvata hyvät lähtökohdat jatkoneuvotteluihin”, toteaa Vuori.

Suomi kärsii muiden maiden tavoin USA:n terästulleista, mutta laajamittaisen transatlanttisen kauppasodan syttyminen aiheuttaisi paljon laajemmat vahingot. Kauppasodassa on Vuoren mukaan vain häviäjiä. Se koskettaisi teräksen ohella nopeasti myös muita Suomelle elintärkeitä toimialoja.

Timo Vuori osallistuu parhaillaan Tokiossa ICC Asia Pacific CEO Forumiin. Hänen mukaansa aasialaiset ovat pettyneitä USA:n tullipäätöksestä, mutta korostavat samalla Asia Pacific -talousalueensa kasvupotentiaalia. Tyynenmeren valtioiden tuore TPP11-vapaakauppasopimus voi jopa lisätä alueen riippumattomuutta USA:sta ja EU:sta kauppakumppanina.

Vuoren mukaan aasialaisten yritysjohtajien vahva viesti länteen on, etteivät USA ja EU enää voi tehdä kauppapolitiikkaa ottamatta huomioon Aasian intressejä.

“Myös Suomen taloudelliset intressit ovat kasvussa Aasiassa, joten tätä viestiä ei pidä sivuuttaa”, toteaa Vuori.

23.1.2018 Iranin tilanne vaatii yrityksiltä riskienhallintaa

 | 

Iranin kasvava epävarmuus vaatii nyt suomalaisyrityksiltä osaavaa riskienhallintaa, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. “Menestyäkseen yritysten on jatkuvasti otettava huomioon eri maiden muuttuvat poliittiset ja taloudelliset riskit. Markkinoiden jättäminen on aina viimeisin keino reagoida kasvaviin riskeihin. Iranille ei kuitenkaan vielä kannata kääntää selkää, mutta tilannetta on syytä seurata tarkasti”, toteaa Vuori.

Iranin kasvava epävarmuus vaatii nyt suomalaisyrityksiltä osaavaa riskienhallintaa, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. Kuva: Colourbox

Iranissa on useita kymmeniä suomalaisia yrityksiä, joista osa on toiminut maassa menestyksekkäästi yli 40 vuotta. Tämä osoittaa Timo Vuoren mukaan yritysten liiketoiminnan pitkäjännitteisyyttä vaikeissakin markkinatilanteissa ja poliittisissa muutoksissa.

Suomessa kauppakamarien myöntämien vientiasiakirjojen määrä Iranin markkinoille kasvoi 27 prosenttia vuonna 2017, mikä on 59 prosenttia enemmän kuin 2015. Kaikille Suomesta Iraniin vietäville tuotteille on oltava kauppakamarin vahvistama asiakirja, josta ilmenee tuotteen alkuperä, kuvaus ja kaupan osapuolet.

“Suomalaisia yrityksiä arvostetaan Iranissa. Suomen maine pitkäaikaisena ja luotettavana kauppakumppanina Iranissa on kilpailuetu, mutta samalla on opittu, ettei maan valloittaminen ole helppoa kulttuurieroista ja voimassa olevista kaupan rajoituksista johtuen”, sanoo Vuori.

Vuoden 2016 ensihuuman jälkeen myös suomalaisten yritysten suhtautuminen Iranin markkinoihin on muuttunut pragmaattisemmaksi. Erilaiset sanktiot luovat yhä haasteita vientiyrityksille ja pankeille. Vuoren mukaan Iranin kasvava epävarmuus hillitsee nyt erityisesti pk-yritysten markkinoille menoa.

“Iranin 80 miljoonan kuluttajan markkinoille ei pidä vielä kääntää selkäänsä. Kärsivällisyyttä vaaditaan, sillä vastikään laajemmin avautuneet Iranin markkinat kohtaavat erilaisia poliittisia ja taloudellisia sopeutumishaasteita”, toteaa Vuori.

Vientikaupan rahoitus Iraniin yhä haasteena

Teknologiaan ja rahoitukseen liittyvät sanktiot sekä rahanpesua estävät määräykset ovat Vuoren mukaan olleet keskeisimpiä haasteita Iranille. Iranilaisista kaupan osapuolista on  vaikeaa saada luotettavaa selvitystä, jotta suomalaiset vientiyritykset ja pankit olisivat varmoja siitä, että ne noudattavat edelleen näitä säännöksiä. Keskuskauppakamari on ulkoministeriön avulla käynyt asiasta keskustelua Iranin hallituksen sekä Iranin teollisuus- ja kauppakamarin edustajien kanssa.

“Viime päivien poliittiset levottomuudet korostavat suomalaisyritysten tarvetta arvioida entistä herkemmin maahan liittyviä poliittisia ja taloudellisia riskejä. Markkinoiden jättäminen on aina viimeinen keino reagoida kasvaviin riskeihin. Emme ole vielä siinä pisteessä”, toteaa Vuori.

Keskuskauppakamari ja sen yhteydessä toimiva Suomi-Iran kauppayhdistys tarjoaa suomalaisyrityksille verkoston vaihtaa tuoreimpia kokemuksia Iranin kaupasta.

“Iranin markkinoilla onnistuminen vaatii jatkossakin sopivasti rohkeutta ja riskienhallintaa vientiyrityksiltä ja viennin rahoittajilta”, sanoo Vuori.

Iranin markkinat lyhyesti

  • Ydinsopimus avasi vain osittain 80 miljoonan kuluttajan markkinat: Vuonna 2015 saavutettu kansainvälinen ydinsopimus Iranin kanssa käynnisti kansainvälisten yritysten kilpajuoksun Iranin suurille, neitseellisille 80 miljoonan kuluttajan markkinoille. Suomalaiset yrityksetkin ympäristö- ja kaivosteknologiasta ICT-osaamiseen ovat olleet kisassa vahvasti mukana. Kaikkia talouspakotteita ei kuitenkaan poistettu ydinsopimuksen myötä. Voimassa on edelleen ihmisoikeuksiin ja terrorismin rahoitukseen liittyviä pakotteita. Lisäksi monet tuotteet, kuten sotilaskäyttöön menevät, ydinteknologiaan liittyvät tai internetiä valvovat sekä rajoittavat tuotteet ovat vientikiellon alaisia.
  • Iranin kasvu ripeää, inflaatio tippunut, mutta työttömyys ei ole alentunut: Maailmanpankin mukaan Iranin BKT:n kasvu oli 2017 tasolla 3,6 prosenttia, mutta suuria määriä uusia työpaikkoja se ei ole luonut maahan. IMF:n mukaan työttömyys on 12,4 prosenttia, mutta nuorisotyöttömyys on paljon korkeampi. Nuorten ja koulutettujen ihmisten osuus koko kansasta on hyvin suuri. Inflaatio on pystytty pudottamaan lähes 40 prosentin huipputasolta 8–9 prosentin kuukausitasolle.
  • Suomi aktiivisesti luonut kauppasuhteita: Kun ydinsopimus allekirjoitettiin tammikuussa 2016, niin jo joulukuussa 2015 ulkomaankauppaministeri Toivakan johdolla maassa vieraili lähes sadan yrityksen business-delegaatio. Helmikuussa 2016 maassa vieraili ympäristö- ja maatalousministeri Tiilikaisen johtama noin 30 yrityksen delegaatio. Lokakuussa 2016 tasavallan presidentti vieraili maassa ja vierailun mukana oli 25 suomalaisen huippuyrityksen delegaatio, jota johti Ulkomaankauppa ministeri Mykkänen. Lisäksi maassa vieraili kaksi TEM:n alivaltiosihteeri Peltosen johtamaa delegaatiota ja maassa vieraili valtuuskuntia mm. kaivos-, vesi- ja puutavaradelegaatioita.
  • Iran kiinnostaa suomalaisia yrityksiä, mutta odotukset muuttuneet maltillisemmaksi: Vuosi 2016 toi maahan erittäin paljon yrityksiä, jotka halusivat hyödyntää uutta tilannetta ja uutta, suurta, maailman kaupalle avautuvaa markkinaa. Kaupan teossa Iraniin on omat vaikeudet ja suurimpana kaupan esteenä on rahaliikenteen vaikeudet. Kaikki eurooppalaiset pankit eivät vastaanota rahaa, jonka alkuperä on Iran. Viejäyrityksen tulee selvittää, ettei heidän tuotteensa ole pakotteiden alainen tai kaksikäyttötuote. Heidän tulee myös selvittää, ettei asiakas tai kukaan heidän henkilöstöstään ole pakotteiden alaisena. Tämä on karsinut markkinoilta opportunisteja ja jäljelle on jääneet vakavissaan markkinalle pyrkivät yritykset. Pääsääntöisesti parhaiten Iranissa ovat onnistuneet isot jo kansainväliset yritykset, joilla on resursseja hoitaa compliance-tutkimukset, rahaliikenneasiat, logistiikkakysymykset kunnolla. Tämä näkyy myös tullitilastoissa suurina vaihteluina. Niinä kuukausina, joille suuryrityksen kauppa kirjautuu, saattaa hyppäys edellisestä kuukaudesta olla raju.
  • Suomen vienti Iraniin vahvassa kasvussa: Vienti Suomesta Iraniin on kehittynyt seuraavasti: 2014: 21 miljoonaa euroa; 2015: 42 miljoonaa; 2016: 78 miljoonaa ja vuodelle 2017 odotetaan yli sadan miljoonan euron vientiä. Nämä tilastot ovat suoran tavarakaupan lukuja. Näiden lisäksi tulee palveluvienti, joka on kovassa kasvussa. Tullin tilastoissa ei myöskään näy ns. kolmansien maiden kautta tehty kauppa, eli tavara toimitetaan Iraniin, mutta maksu tulee esim. Dubaista, Omanista tai Turkista. Joissain tapauksissa tavarat toimitetaan ja maksetaan näistä kolmansista maista ja sen jälkeen tavara viedään Iraniin lopulliseen kohteeseen.Lähde: Team Finland-raportti, Kimmo Laaksonen, Teheran

6.11.2017 Syksyn budjettilait tuovat verotukseen muutoksia

annmarikemell_rajattu

Verolainsäädännön uudistukset kuuluvat hallituksen ja eduskunnan jokasyksyiseen budjettikäsittelyyn. Niin myös tänäkin vuonna. Ensi vuoden alusta voimaan tulevat muun muassa ennakkoverojen uudet menettelyt ja työnantajan kustantaman koulutuksen laajempi verovapaus. Samalla yritysten on kuitenkin valmistauduttava jo seuraavan vuoden uudistuksiin, kuten niin sanottua tulolähdejakoa koskevaan muutokseen.

Verotuksen isommat ja pienemmät uudistukset määritellään pitkälti nelivuotiskausittain kunkin hallituksen hallitusohjelmassa. Toki uudistuksia tehdään myös ohjelman ulkopuolelta, mutta periaatteet näillekin löytyvät usein hallituksen veropoliittisista linjauksista. Harvinaisempaa on, että hallituskauden aikana päädyttäisiin sellaisiin veromuutoksiin, joista hallitusohjelmassa ei mainita halaistua sanaa.

Tämän hallituskauden aikana valmisteilla on ollut kaksi merkittävää uudistusta verojärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Ensinnäkin eri verolajien verotusmenettelyjä on yhdenmukaistettu vaiheittain usealla lakipaketilla. Tänä syksynä eduskunnan käsittelyssä on näistä kolmas kokonaisuus. Se sisältää esimerkiksi uudet säännökset tuloverotuksessa määrättävistä veronkorotuksista.

Toinen suurempi kokonaisuus on osakeyhtiöiden tuloverotusta koskeva muutos, jonka tarkoituksena on poistaa niin sanottu tulolähdejako. Tulolähdejako on tuloverojärjestelmän perusrakenne, joka ei vastaa enää nykypäivän vaateisiin. Tulolähdejakoa koskevan sääntelyn seurauksena yhtiö voi joutua maksamaan veroa tilanteessa, jossa yhtiön koko yhteenlaskettu toiminta on tappiollista. Uudistusta ollaan valmistelemassa ja se tullee voimaan vuoden 2019 alusta.

Verolainsäädännössä muutostahti on nopeampi kuin monen muun oikeudenalan kohdalla. Tämä vaatii verotuksen parissa työskenteleviltä ammattilaisilta jatkuvaa kouluttautumista ja hereillä oloa. Myös oikeuskäytäntöä täytyy seurata, sillä verolainsäädännön lisäksi lain tulkinnat voivat muuttua, tai ainakin tarkentua, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä.

Tällä hallituskaudella on edessä vielä yksi budjettikierros. Vaikka mitään maata mullistavaa tuskin on luvassa, varmaa on, että verotukseen tulee muutoksia myös ensi syksynä. Meille verotuksen ammattilaisille se tarkoittaa tuttua syysrutiinia, perehtymistä seuraavana vuonna sovellettaviin verosäännöksiin.

Ann-Mari Kemell
Verotuksesta vastaava johtaja
Keskuskauppakamari

Tänäkin vuonna ajankohtaiset tiedot verotuksen muutoksista päivittyvät kätevästi yhdellä kertaa kauppakamarin veropäivässä.

20.9.2017 Kauppakamarit listasivat elinkeinoelämälle tärkeimmät liikennehankkeet

Kauppakamarit ovat laatineet listan Suomen liikenneverkon tärkeimmistä korjaus- ja kehittämiskohteista. Lista sisältää kokoluokaltaan erilaisia hankkeita pienistä korjauskohteista suurin väylähankkeisiin, ja on tarkoitettu työkaluksi päätöksentekoon liikenteen rahoituksesta.

Kauppakamarien liikennehankelistaus on elinkeinoelämän täsmälista pahimmista liikenteen pullonkauloista ja merkittävistä kehittämiskohteista. Isoina hankkeina listalla on erityisesti vientireittien sujuvuuden ja kapasiteetin parantaminen.

“Listalla vaikutetaan liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kaikkia hankkeita ei voida rahoittaa kerralla, mutta listaa on mahdollista hyödyntää sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”, Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario painottaa.

Asia on Saarion mukaan erityisen ajankohtainen nyt, kun puoluerajat ylittävä parlamentaarinen liikennetyöryhmä alkaa pohtia keinoja parantaa liikenneverkon tilaa.

“Liikennejärjestelmän suunnittelu on murroksessa. Nyt mietitään askelmerkkejä myös tulevalle maakuntauudistuksella, jossa maakunnille siirtyy vastuuta tienpidosta ja liikenteen suunnitelusta”, sanoo Saario.

Liikenneväylien kunnolla ja sujuvuudella on Saarion mukaan suuri merkitys alueiden ja yritysten kilpailukyvylle ja investointipäätöksille. Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin monella keskeisellä kilpailijamaalla. Hyvillä liikenneyhteyksillä on ainakin osittain mahdollista kompensoida etäisyyksien aiheuttamaa haittaa kilpailukyvylle.

“Liikenneyhteyksien toimivuus on keskeinen tekijä, kun yritykset tekevät päätöksiä investoinneista ja toimipaikan sijainnista. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityksen mukaan kuusi kymmenestä yrityksestä valitsee sijaintipaikan liikenneyhteyksien ja työvoiman saatavuuden perusteella”, Saario toteaa.

20.9.2017 Sata vuotta tulevaisuutta – Eero Hettula

10.3.2017 Matala kunnallisvero on tärkeä elinvoimatekijä

|

Keskuskauppakamari muistuttaa, että myös kunnilla on vastuu edistää orastavaa talouskasvua. Kuntien tulee sitoutua hallituksen linjaukseen, jonka mukaan palkkatulojen verotus ei kiristy. Kunnallisverosta tulee yhä merkittävämpi elinvoimatekijä, kun kunnat kilpailevat osaavasta työvoimasta ja hyvistä veronmaksajista.

Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell
“Talouskasvu on vielä vaatimatonta, ja sitä ei saa tukahduttaa veronkorotuksilla”, Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell sanoo.

Suomen taloudessa on vihdoin piristymisen merkkejä. Hallitus on tehnyt talouskasvua tukevaa politiikkaa esimerkiksi keventämällä ansiotulojen verotusta kahtena peräkkäisenä vuonna.

Keskuskauppakamari haluaa nähdä myös kunnat tukemassa orastavaa positiivista kehitystä. “Talouskasvu on vielä vaatimatonta, ja sitä ei saa tukahduttaa veronkorotuksilla”, Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell sanoo.

Verotus nousee kunnallisessa päätöksenteossa näkyvään asemaan tulevana valtuustokautena, sillä merkittävä osa kuntien nykyisistä tehtävistä siirtyy sote-uudistuksen yhteydessä maakunnille. Samalla myös suuri osa kuntien verotuloista eli noin 12,5 prosenttiyksikköä kunnallisverosta siirtyy valtion perittäväksi.

Kunnallisveroprosentit vaihtelevat uudistuksen jälkeen 5 ja yli 10 prosentin välillä. Vaikka vaihteluväli on sama kuin nykyisen pienimmän ja suurimman veroprosentin välillä, ovat veroprosenttien vaihtelut uudistuksen jälkeen entistä näkyvämpiä. Toinen kunta pärjää puolet pienemmällä verotuksella kuin toinen.

“Maltillinen kunnallisvero kertoo hyvästä taloudenpidosta ja onnistuneesta päätöksenteosta. Se houkuttelee kuntaan yrityksiä ja osaavaa työvoimaa, tukee kasvua ja kasvattaa kunnan verotuloja”, listaa Kemell.

Kuntapäättäjät sanovat usein kunnallisveron korottamisen olevan viimeinen keino hoitaa kuntataloutta, mutta luvut kertovat toista. Vuodelle 2017 kunnista 47 korotti kuntaveroa ja esimerkiksi vuonna 2014 niin teki yli 150 kuntaa eli lähes puolet kunnista.

“Veronkorotusten tie on nyt kuljettu loppuun. Kunnat joutuvat käymään selviytymistaistelun, jossa ne luovat nahkansa uudelleen. On kuntien omissa käsissä, miten elinvoimaisia niistä tulee. Matala veroprosentti on kunnan elinvoimatekijä, joka auttaa pääsemään itseään ruokkivaan positiiviseen kierteeseen”, Kemell toteaa.

 

10.3.2017 Rikkidirektiivin kompensaatiotoimia on jatkettava

|

Vuoden vaihteessa julkaistun kansallisen logistiikkaselvityksen mukaan suomalaisten yritysten logistiikkakustannukset ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet. Yritysten logistiikkakustannusten nouseva trendi pitää kääntää. Tämä on mahdollista vain, jos viranomaismaksuissa ja veroissa seurataan nykyistä johdonmukaisemmin yritysvaikutuksia.

Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario
”Suomen kilpailukyvyn kannalta on olennaisen tärkeää seurata, että yritysten logistiikkakustannuksia ei nosteta ja kilpailukykyä horjuteta lyhytnäköisillä päätöksillä”, sanoo Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario

 

Monesti päätösten yritysvaikutuksia tarkastellaan suppeasti yhdestä näkökulmasta. Esimerkiksi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen viittasi Kauppalehden haastattelussa 20.2.2017 siihen, että rikkidirektiivi aiheutti aikanaan suurta porua, vaikka se on luonut ympäristöystävällistä teknologiaa. Vaikutuksia yritysten kustannuskilpailukykyyn ei kuitenkaan tulisi sivuuttaa.

Rikkidirektiivi on heikentänyt suomalaisten yritysten suhteellista kilpailuasemaa. Kustannusvaikutuksia on pehmennetty määräaikaisilla tukitoimilla, joten täysimääräinen vaikutus selviää vasta, kun kompensaatiotoimista luovutaan. Merkittävimpiä kompensaatiotoimia on ollut kuljetuskustannuksiin vaikuttavan merenkulun väylämaksun puolittaminen 2015–2017.

Lähde: Kansallinen logistiikkaselvitys 2016, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Liikennevirasto. Kaavio: Keskuskauppakamari.
Lähde: Kansallinen logistiikkaselvitys 2016, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Liikennevirasto. Kaavio: Keskuskauppakamari.

 

Yritysten logistiikkakustannusten nousevan trendin kääntämiseksi on ehdottoman tärkeää, että merenkulun väylämaksun puolittamista jatketaan. Pitkällä aikavälillä Suomen pitäisi tarkastella Itämeren aluetta yhteisten käytäntöjen sisämarkkinana. Suomen ei tule periä sellaisia viranomaismaksuja, joita muut Itämeren maat eivät peri tai perivät olennaisesti pienempinä.

Kuljetuskustannuksia kurottiin myös sillä, että määrätyillä reiteillä yrityksille annettiin kokeiluluontoisesti lupia käyttää mitoiltaan ja massoiltaan suurempia rekkoja. Kokeilun vaikutukset liikennejärjestelmän toimivuuteen, turvallisuuteen ja yritysten kustannustehokkuuteen pitää analysoida tarkkaan. Yritysten kuljetuskustannukset ja väylien tilan huomioiva jatkoaskel saattaisi olla esimerkiksi massaltaan tai mitoiltaan suurempien HCT-rekkojen vakinaistaminen ainakin niillä väylillä, jonne ne soveltuvat. Tämä olisi tärkeää Suomen teollisuuden ja kaupan kilpailukyvylle ja auttaisi myös osaltaan vastaamaan liikenteelle osoitettuihin päästövähennystavoitteisiin.

Suomen kilpailukyvyn kannalta on olennaisen tärkeää seurata, että yritysten logistiikkakustannuksia ei nosteta ja kilpailukykyä horjuteta lyhytnäköisillä päätöksillä. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2016 -selvitykseen vastanneet 1122 yritysjohtajaa toivoivat erityisesti liikenteeltä perittävien verojen ja maksujen vähentämistä. Päätös nostaa polttoaineveroa osittain kumoaa rikkidirektiivin vuoksi käyttöön otettujen kompensointitoimien merkitystä ja lisää suomalaisten yritysten logistiikkakuluja.

Liikenne- ja logistiikka-alan yrityksiin vaikuttavat lähivuosina erilaiset muutospaineet. Erityisesti kansallisen energia- ja ilmastostrategian päästövähennystavoitteisiin vastaaminen on liikennealalle valtava haaste. On hyvä, että strategiassa päästövähennystavoitteisiin vastataan monipuolisiin keinoin, koska tämä saattaa pienentää jonkin verran odotettavissa olevaa kustannuspainetta. Muutoksessa onnistuminen edellyttää kuitenkin yritysten kilpailukykyä tukevia ja logistiikkakustannuksia alentavia viranomaispäätöksiä esimerkiksi maksuista, kokeilujen vakinaistamisesta, mahdollistavammasta sääntelystä tai tuesta innovaatioiden vauhdittamiseksi.

Kirjoitus on julkaistu alun perin lyhennettynä Kauppalehden mielipideosastolla 9.3.2017

17.2.2017 Ansiotuloverotuksen keventäminen perusteltua – myös yritysverotusta syytä kehittää

|

Keskuskauppakamari pitää yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän esitystä ansiotuloverotuksen keventämisestä tervetulleena. Sen sijaan yritysverotuksen kehittämisessä kunnianhimon tasoa täytyy nostaa. Työryhmä päätyi esittämään yritystulojen verotukseen lähinnä kiristyksiä.

Ann-Mari Kemell, Pasi Murto, 13.5.2016-WEB

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä julkaisi suosituksensa verotuksen kehittämiseksi tänään 9.2.2017. Työryhmä ehdottaa, että lisätuloista menevää veroa alennettaisiin noin 80 000–130 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. Pitkällä aikavälillä rajaveroasteet olisivat kaikilla tulotasoilla enintään 50 prosenttia. Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan esitykset ovat hyviä, sillä toteutuessaan ne tukevat talouskasvua.

“Suomessa osaamisen verotus on todella ankaraa kilpailijamaihin verrattuna. Ansiotuloverotuksen kireä progressio eli lisätulojen korkea veroaste kannustaa pikemminkin niin sanottuun downshiftaamiseen kuin lisäansioiden hankkimiseen”, toteaa Kemell. Hän huomauttaa, että myös komissio on varoittanut Suomea keski- ja suurituloisten kireästä verotuksesta ja pitänyt sitä riskinä veropohjan kannalta.

Sen sijaan yritystulojen verotukseen työryhmä esitti lähinnä kiristyksiä. Työryhmän mukaan yritysverotuksen perusrakenne on jo tällä hetkellä kilpailukykyinen, joten muutoksia ei siltä osin tarvita. Osinkoverotusta työryhmä muuttaisi siten, että huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoprosentti puolittuisi kahdeksasta neljään ja veronalainen osuus nousisi 25 prosentista 40 prosenttiin. Samalla 150 000 euron rajasta luovuttaisiin.

Kemellin mukaan yritysverojärjestelmän kilpailukykyisyys edellyttää kunnianhimoisempaa uudistussuunnitelmaa. “Täysin selvää on, ettei osinkoverotuksen kiristämisellä luoda talouskasvua”, Kemell toteaa.

Kemellin mukaan Suomi tarvitsee pidemmän aikavälin suunnitelman siitä, miten yritysverotusta kehitetään siten, että Suomi on houkutteleva maa investoida ja työllistää.

“Esimerkiksi sitoutuminen yhteisöverokannan asteittaiseen laskemiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannusteen käyttöönotto olisivat tällaisia toimia”, Kemell sanoo.