18.3.2019 Keskuskauppakamari: Sopimisen vapaus työmarkkinoille

 | 

Keskuskauppakamari esittää työsopimuslakia päivitettäväksi siten, että yleissitovuuden ja paikallisen sopimisen parhaat puolet otettaisiin jatkossa huomioon.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. (Kuva: Roni Rekomaa)

”Alakohtaisten työehtojen vahvistettu yleissitovuus pätisi edelleen pääsääntönä, paitsi niissä tilanteissa, joissa työntekijät ovat päättäneet työpaikkakohtaisesti tai muuten järjestäytyä ja sopia toisin”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Romakkaniemen mukaan Suomen poikkeuksellisen tiukka laki ja käytännöt työehtojen yleissitovuudesta ovat johtaneet tilanteeseen, jossa paikallisia ja yritys- tai työpaikkakohtaisia erityisolosuhteita ei voida todellisuudessa huomioida sopimisjärjestelmässä. Tämä jarruttaa tuottavuutta ja työllistymiskehitystä.

Romakkaniemi korostaa, ettei Keskuskauppakamari esitä yleissitovuuden purkua paikallisen sopimisen kustannuksella.

”Yleissitovat työehtosopimukset ovat jatkossakin hyvä pohja eri alojen työehdoille. Jäykkä järjestelmä kuitenkin estää yritys- ja työpaikkakohtaisten tuottavuushyötyjen saavuttamisen.  Esityksemme lisäisi työntekijöillä vapautta sopia tai olla sopimatta työehtosopimuksista poikkeavasti. Työnantaja ei voisi poikkeavia työehtoja sanella, sillä jatkossakin olisi täysin työntekijöiden päätösvallassa järjestäytyä tai olla järjestäytymättä sekä sopia toisin tai olla sopimatta. Jos poikkeavat työehdot eivät olisi molempia isossa kuvassa hyödyttäviä, ja niiden mukaisesti sovita, niin alan yleiset työehdot pätisivät jatkossakin”, hän korostaa.

Paitsi työntekijöille ja yrityksille, Romakkaniemi korostaa sopimusjärjestelmän muutoksilla olevan merkittäviä etuja myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tuottavuuden ja työllisyysasteen kasvu heijastuisi suurempiin verotuloihin ja vahvempaan julkiseen talouteen.

Lisätiedot:

Sopimisen vapaus työmarkkinoille

19.2.2019 Hoiva-alan ongelmat eivät johdu osakeyhtiölaista

 | 

Asianajaja Tuomo Kautun kirjoituksessa (KL 12.2.) katsotaan hoiva-alan olevan irvokas esimerkki nykyisen osakeyhtiölain tulkinnasta, kun laissa säädetään osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena olevan tuottaa voittoa osakkeenomistajille. On vaikea yhtyä siihen näkemykseen, että hoiva-alan ongelmat johtuisivat osakeyhtiölain säännöksistä. Vuoden 2006 osakeyhtiölakiin kirjattiin voiton tuottamisen tarkoitus toteamuksella, että periaate vastasi vuoden 1978 osake­yhtiölain sisältöä. Pitkällä tähtäimellä toimiva ­yhtiö ei voi olla huomioimatta sidosryhmien arvoja ja näkemyksiä. Maineen menetys vie asiakkaat ja työt johtajiltakin.

Ongelmien taustalla on se, että kuntatalouden tilanne Suomessa on laajasti sellainen, että yhä iäkkäämmäksi elävän väestön hoiva pitäisi saada yhä halvemmalla. Tämä on epäilemättä johtanut liialliseen hintapainotukseen tarjouskilpailuissa. Hankintaosaamisessakin on puutteita.

Hankintasopimuksia voi tehostaa sanktioilla, ja omavalvonnan lisäksi tehtävät pistokoekäynnit ryhdittäisivät sopimusten toteuttamista. Lisäksi yrityksen hallituksessa tulisi panostaa riittävään toimialaosaamiseen sekä toisaalta tarkastella myös henkilöstön alalle soveltuvuutta.

Jos kunnat haluavat laatua hoivapalveluissa, tarjouskilpailuihin tulee asettaa täsmällisiä kriteereitä palvelusta. Henkilöstömitoitus ei ole ratkaiseva, vaan keskeistä on se, mitä vanhusten odotetaan saavan esimerkiksi tilojen, ravinnon, hygienian ja virkistyksen suhteen.

Korkeampi palvelutaso maksaa enemmän, minkä vuoksi julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaaminen ja työllisyysasteen nostaminen ovat vaalien jälkeisen hallituksen keskeinen tehtävä. Oikeudenmukaisinta olisi, että yhteiskunta asettaisi koko maahan yhtenäiset laatukriteerit sille, minkä tasoista hoivaa meillä on oikeus saada, riippumatta siitä, tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen toimija.

Teksti on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 18.2.2019.

19.2.2019 Kauppakamarit vaativat sosiaaliturvan ja verotuksen kokonaisuudistusta

 | 

Kauppakamarit kehottavat seuraavaa hallitusta sosiaaliturvajärjestelmän uudistukseen. Ratkaisuja Suomelle -vaaliohjelmassaan ne esittelevät keinoja, joilla Suomen kilpailukyky ja työllisyysaste saadaan nousuun. Sosiaaliturvan ja verotuksen kokonaistarkastelu on yksi näistä keinoista.

Sosiaaliturvajärjestelmästä on muodostunut vuosikymmenten kuluessa vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, joka sisältää monenlaisia kannustinloukkuja. Ansiotulojen verotusta ja sosiaaliturvaa tulisi kauppakamarien mukaan kehittää siten, että työn vastaanottaminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa. Lisäksi ansiotulojen verotusta tulisi keventää ja ylin marginaalivero asettaa 50 prosenttiin.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi korostaa, että tulevan hallituksen agendalla kaikkein suurin kärkihanke tulee olemaan työ.

“Suomen kilpailukyky perustuu korkean arvonlisän työhön. Kireä työn verotus ja ankara progressio kannustavat työn sijasta kuitenkin lähinnä satsaamaan vapaa-aikaan. Seuraavan hallituksen on asetettava tavoitteekseen 75 prosentin työllisyys, joka on ensi vuosikymmenellä hilattava lähemmäs 80 prosenttia. Suomalaisesta työstä ja yrittämisestä kerättyjen verojen maksu ei saa jäädä liian kapeille harteille, ellemme halua tulevaisuudessa joutua leikkaamaan hyvinvointivaltiomme etuuksista. Väestön ikääntyminen asettaa tälle vielä omat haasteensa. Työllisyysasteen nostamiseen ei ole yhtä ratkaisevaa keinoa, vaan tarvitsemme useita rakenteellisia uudistuksia. Me kauppakamareissa haluamme tarjota keinoja välttämättömien uudistusten läpiviemiseksi”, Romakkaniemi sanoo.

Kauppakamareiden linjausten mukaan työn tekemisen ja teettämisen on oltava aikaisempaa kannattavampaa niin työntekijöiden kuin työnantajien näkökulmasta. Sosiaaliturvan uudistuksen lisäksi ne esittävät paikallisen sopimisen laajentamista, työvoiman liikkuvuutta tukevaa asunto- ja liikennepolitiikkaa, yksityisten työvoimapalveluiden roolin kasvattamista sekä muunto- ja täydennyskoulutuksesta päättämisen siirtämistä alueellisesti.

Kauppakamareiden “Ratkaisuja Suomelle” -ohjelma tarjoaa kauppakamariryhmän panoksen Suomen tulevien vuosien haasteiden ratkaisemiseksi. Kauppakamariryhmä esittää uudistuksia muun muassa osaavan työvoiman, työllisyyden ja kestävän julkisen talouden ja sujuvamman sääntelyn kehittämiseksi. Lisäksi ohjelmassa esitetään itsesääntelyyn perustuvia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä liikenteen ja infrastruktuurin rahoitukseen.

 

Lisätiedot:

Ratkaisuja Suomelle

19.2.2019 Terveiset Amerikan raitilta – epävarmuus uusi normaali

 | 

Ulkomaankauppaministeri Anne-Mari Virolaisen johdolla pieni yritysdelegaatio vieraili 11.-13.2.2019 Washingtonissa. Vierailulla USA:n kauppaministeri Wilbur J. Ross, presidentti Donald Trumpin erityisneuvonantaja Kelly Ann Shaw, kongressin edustaja ja Suomi-ryhmän puheenjohtaja Sean P. Duffy sekä muutaman elinkeinoelämän järjestöjen ja johtavan ajatuspajan edustajat avasivat delegaatiolle USA:n poliittista ja taloudellista tilannetta. Tässä vierailulle osallistuneen Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuoren keskeiset johtopäätökset.

Timo Vuori ja US Council for International Businessin varapääjohtaja Rob Mulligan.

1. Amerikka ensin epävarmuuden hinnalla

Amerikan etu leimaa nyt vahvasti kaikkea USA:n politiikkaa. Se kokee auttaneensa Euroopan jaloilleen maailmansotien jälkeen, päästäneensä Kiinan kasvamaan, mutta kärsineensä itse luomistaan monikansallisista kauppajärjestelyistä ja sopimuksista.

Nyt USA haluaa haastaa valitsevia järjestelmiä mukaan lukien YK, WTO, jopa NATO. USA haluaa palata kahdenvälisten poliittisten ja taloudellisten diilien voima- ja valtapolitiikan maailmaan. USA tunnustaa tämän aiheuttavan ensin poliittista ja taloudellista epävarmuutta, mutta lopulta vahvistavan USA:ta poliittisesti ja taloudellisesti. Poliittinen viesti on lähes uskollinen – kärsimysten jälkeen koettaa paremmat ajat niin Amerikan kansalaisille kuin yrityksille.

 

2. Kansallinen turvallisuus ratkaisee

Politiikan ja talouden ytimessä on kansallisen turvallisuuden varmistaminen. Laiton maahanmuutto halutaan kuriin, mutta ulkomaisia osaajia USA aikoo toki jatkossakin houkutella. Kiina, Venäjä ja Iran ovat turvallisuusuhkia – kukin eri tavoin. Ja kutakin maata kohtaan USA on viritellyt vastatoimia. Case Huawei on yksi keino kovistella Kiinaa.

Toisaalta USA:ssa on vahvistumassa käsitys, ettei maan kannata kaikilla toimia ”maailmanpoliisina”, vaan vetäytyä tarvittaessa erilaisista kriiseistä kuten tapaus Syyria osoittaa. Tämä luo painetta myös Euroopalle arvioida ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötään.

Timo Vuori, Anne-Mari Virolainen, USA:n kauppakamarin Eurooppa asioiden johtaja Garrett Workman.

3. Kauppasotia ei kuopattu

Nyt USA haluaa lisää työpaikkoja ja investointeja – hinnalla millä hyvänsä. Kiina on WTO:n vapaamatkustaja, joka halutaan laittaa nyt kuriin. Silläkin uhalla, että amerikkalaistenkin yritysten kaupankäynti Kiinan kanssa kärsisi ja hankintaverkostot kärsisivät. Kauppasota Kiinan kanssa ei ole ohitse, vaikka erilaisia sovitteluyrityksiä on käynnissä.

Euroopalta kaivataan nyt myös kauppapoliittisia myönnytyksiä. USA ja EU ovat viritelleet neuvotteluita teollisuustuotteiden sääntelyn ja tullien yksinkertaistamiseksi. Mutta USA haluaa ehdottomasti myös maatalouden mukaan, koska se on elintärkeä teema teräs- ja autoteollisuuden ohella presidentti Trumpin kannattajille Keski-Lännessä. Tämä taas ei sovi EU:lle, joten terästullit eivät välttämättä ole poistumassa eikä EU:n autoteollisuus voi tuudittautua siihen, ettei autotulleja tule. Asiasta saadaan uutta tietoa jo 17.2., kun USA:n kauppaministeriö julkistaa näkemyksensä tilanteesta.

 

4. Talous on ulkopolitiikkaa

Taloudelliset intressit ovat jo pidempään olleet suurvaltojen kuten USA ja Kiina, ulkopolitiikan keskiössä. Kilpajuoksua osaajista, teknologiasta, mutta ennen kaikkea raaka-aineista ja energiasta vaikuttavat eri tavoin suurvaltasuhteissa Aasiaa ja Afrikkaa sekä Lähi-itää myöten.

USA:n kasvava energiaomavaraisuus on tehnyt siitä myös energiakauppiaan, jonka etujen mukaista on vaikuttaa muun muassa Arabimaiden, Venäjän ja Iranin asemaan energiamarkkinoilla. Samalla USA voi toki helpottaa energiatuojamaiden riippuvuutta näistä perinteisistä öljy- ja kaasumaista, mistä johtuen USA on ilmaissut kielteisen kantansa esimerkiksi NordStream 2 -hankkeeseen.

 

5. Vahva ja yhtenäinen EU vastalääkkeeksi

Transatlanttinen kumppanuuskin on koetuksella, sillä presidentti Trumpin hallinto ei erityisemmin arvosta Euroopan unionia, jonka valitetaan olevan liian hidas liikkeissään eikä aina luotettava kumppani. USA kokee myös Euroopan johtavat taloudet kuten Saksan ja Ranskan kilpailijakseen. Uudet sukupolvet kasvavat USA:ssa, eikä heidän läheinen suhteensa Euroopan ole enää itsestäänselvyys.

Toisaalta USA tarvitsee poliittisia ja taloudellisia kumppaneita, jolloin samankaltaisen arvopohjan omaava Eurooppa on yhä luontevin. Euroopan sisäinen haaste on rakentaa vahvaa ja yhtenäistä Euroopan unionia turvaamaan EU-maiden etuja nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä, jossa epävarmuus on uusi normaali.

5.7.2018

Economic outlook of Iceland today; what are the future prospects and development sectors for the country?

According to Statistic Iceland new issue of Statistical Series, presenting a revised economic forecast for 2017-2023, gross domestic product (GDP) for Iceland is estimated to have increased by 3.8% in 2017, driven by strong growth in private consumption (7.7%) and investments (9.3%).

Estimated growth for export 2017 is 3.5% and growth for imports of goods and services approximately 11%.

The tourism industry has driven the Icelandic economy for the past years, explaining the economic growth. This has allowed private consumption, disposable income, employment and real exchange rate to have recovered to at least the levels they were before the economic crash of 2008. In addition, Iceland is experiencing next to no unemployment and a low rate of inflation.

Which kinds of business opportunities are there for Finnish companies in Iceland?

Iceland focuses on a favorable business environment, including low corporate tax, availability of land and green energy at competitive prices and efficiency within the European legislative framework. Iceland´s location is also an efficient placement between Europe and the USA.

Main imported goods from Finland are machinery and transport equipment, paper and wood and plastic products.

Icelanders love Finnish design such as Marimekko, Arabia, Moomin cups and every home has Iittala glassware. Artek furniture Is also well known and can be found in many homes and in public places. Finnish fashion designers have found their route to Iceland. The cooperation between the design scene has blossomed past years.  Finnish export to Iceland has become more diversified. However, a number of growth categories can be identified not least in areas representing high quality, smart design, healthy lifestyle and know-how. Design product products are all expected to have high growth potential in the Icelandic market in years to come. New products not currently exported to Iceland but with high export potential could probably be identified as Iceland is dependent on imported goods.

Please, also explain us which kinds of investment opportunities there are for Finnish companies in Iceland?  Which countries are the main trading partners of Iceland and on which sectors?

Iceland has seen growing number of investments past years, the main reason is that Iceland has systematically made its business environment investors-friendly by supporting high professional standards and making it an ideal base for large and small companies.

 The following industries are the main opportunities in Iceland today:

  1. Tourism is the fastest growing industry in Iceland today. Air transport has increased and coordinated national efforts have attracted visitors throughout all seasons of the year. There is a demand in this industry to support the infrastructure.
  2. The film industry: Iceland has attracted film makers past years and offers special tax incentives to attract film production.
  3. Consumer products: Iceland is dependent on imported goods. Opportunities in this export category include electricity generating equipment, organic foods, Alcohol beverages, computers and software, high-tech fishing equipment, aircraft, and furniture.

We have also Icelandic companies in Finland. Please, tell us about their activities and interests.

There are about forty Icelandic companies operating in one way or another in Finland.   Iceland’s exports to Finland mainly consist of fish and fishery products, ferrous metal and grocery products. To mention few well-known brands that the Finnish consumers enjoy on daily basis are the Icelandic diary product Skyr, Lýsi the fish oils fit for human consumption, the skin care products Bioeffect and fresh Icelandic fish from local grocery stores. Icelandair has also been operating past twenty years with daily flights between the countries.

Iceland is a member of the Agreement on the European Economic Area (EEA) that unites members of the European Union (EU) and the three European Free Trade Association (EFTA) states (Iceland, Liechtenstein and Norway) into one single market governed by the EU basic rules.  How Icelandic enterprises have benefited from this agreement?

Iceland’s economic and trade relations with the EU are mainly governed by the European Economic Area (EEA) agreement, extending the laws of the single market (except for agriculture and fisheries laws and some others) to the European Economic Area countries. This means that Iceland is legally bound to add EU directives and regulations on the free movement of goods, persons, services and capital into Icelandic law. The EU makes up 61.5% of Iceland’s total trade in goods.

Iceland is known for its volcanos, geysers etc. – which regions or places you would recommend tourist to visit and which kinds of leisure activities you have to offer?

When you think of Iceland the first thing that comes to your mind is probably the natural wonders like volcanoes, geysers glaziers and waterfalls, but also Icelandic music like Björk,  Sigurrós and Sólstafir.  There is so much more than that. Iceland is perfect for outdoor activities with breath taking, pure and unpolluted nature and landscape. Every seasons has its own charm. Long summer days with near 24-hours of daylight are offset by short winter days with only a few hours of daylight and you can enjoy the amazing colours of the northern lights of the aurora at night. Icelanders are warm and friendly, and easy with a smile.

I recommend you to enjoy the nature, drive around the island, mingle with locals, who are warm and friendly. Enjoy a walk around towns, visit the local swimming pools, experience music, literature, art and design. Last but not least enjoy also the culinary culture awaiting you to come and discover it. Sustainable use of food resources is important to Iceland, as well as local grown and slow food.

We welcome you to Iceland but before you enter the country please go online and pledge to become a responsible tourist to help us to protect our nature and valuable resources:

https://www.inspiredbyiceland.com/icelandicpledge/

I PLEDGE TO BE A RESPONSIBLE TOURIST.

WHEN I EXPLORE NEW PLACES,
I WILL LEAVE THEM AS I FOUND THEM.

I WILL TAKE PHOTOS TO DIE FOR,
WITHOUT DYING FOR THEM.

I WILL FOLLOW THE ROAD INTO THE UNKNOWN,
BUT NEVER VENTURE OFF THE ROAD.

AND I WILL ONLY PARK WHERE I AM SUPPOSED TO.

WHEN I SLEEP OUT UNDER THE STARS,
I’LL STAY WITHIN A CAMPSITE.

AND WHEN NATURE CALLS,
I WON’T ANSWER THE CALL ON NATURE.

I WILL BE PREPARED FOR ALL WEATHERS,
ALL POSSIBILITIES AND ALL ADVENTURES.

 

Anne Hatanpää

Keskuskauppakamari

14.6.2018 Yritysten tulisi ottaa kaikki hyöty irti vapaakauppasopimuksista

ANNE HATANPÄÄ

Suomalaiset yritykset osaavat hyödyntää suhteellisen hyvin EU:n vapaakauppasopimusten tuomia hyötyjä, mutta parantamisen varaa on vielä varsinkin kone- ja laitesektorilla. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset hyötyisivät vapaakauppasopimusten tuomista eduista ja saisivat toivottua kilpailuetua. Kauppasopimukset alentavat useimpien tuotteiden tullit joko nollaan tai huomattavasti alle WTO:n yleisen tason.

 

EU:n komissio tekee kesällä 2018 kyselyn EU:n vapaakauppasopimusten alkuperäsäännöistä ja online-työkalun toimivuudesta. Vapaakauppasopimuksia ja niiden tuomia hyötyjä käsiteltiin 7.6.2018 Keskuskauppakamarin kauppaprosessiryhmässä.

EU:lla ja Suomella sen osana on kauppasopimus noin 70 maan kanssa, mukaan lukien Kanada, Etelä-Korea ja Sveitsi. Sopimusten Japanin, Singaporen ja Vietnamin kanssa on määrä tulla voimaan ensi vuonna. Myös EU:n ja Meksikon välisen sopimuspäivityksen voimaantuloa valmistellaan ja muun muassa Indonesian, Chilen ja Mercosurin kanssa neuvottelut kauppasopimuksesta ovat parhaillaan käynnissä.

Tullialennusten hyödyntämiseksi tuotteen on täytettävä kolme ehtoa:

  1. Vientituote sisältyy EU:n kauppasopimukseen. Yleisesti ottaen EU:n uusimmat kauppasopimukset kattavat lähes kaikki teollisuus- ja maataloustuotteet sekä elintarvikkeet.
  2. Tuote on EU:n tai sopimuskumppanimaan alkuperää. Se on toisin sanoen kokonaan tuotettu tai riittävästi jalostettu joko EU:ssa tai sopimuskumppanimaassa.
  3. Tuotteen mukana on alkuperäselvitys.

“Suomen viennissä hyödynnetään tavarakaupan tullialennuksia suhteellisen hyvin. Suomesta vietäessä yritykset hyödyntävät noin 75 prosenttia tullialennuksista, mikä vastaa kutakuinkin EU:n keskiarvoa. Luvut ovat kuitenkin ainoastaan suuntaa-antavia”, kertoo ulkoministeriön markkinoillepääsy-yksikön kaupallinen neuvos Heli Siikaluoma.

Siikalouoman mukaan tullialennusten käyttöaste vaihtelee merkittävästi sopimus- ja sektorikohtaisesti. Esimerkiksi EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen osalta kone- ja laitesektorin etuuksien käyttöaste on ollut Suomen kohdalla suhteellisen alhainen.

“Jos vapaakauppasopimuksia ei käytetä, yrityksiltä jää saamatta merkittäviä tullialennusten tuomia säästöjä”, huomauttaa Siikaluoma.

Vapaakauppasopimukset hyödyttävät yrityksiä paljon myös muulla tavoin kuin tullialennuksin. Ne avaavat uusia mahdollisuuksia tarjota palveluja sekä tuovat oikeudellista toimintavarmuutta yrityksille, kun toimintaympäristö ei voi ennakoimattomasti muuttua syrjivämmäksi. “Sopimuksilla myös sujuvoitetaan työvoiman liikkuvuutta eli yritys voi esimerkiksi helpommin lähettää työvoimaansa sopimusmaahan. Myös julkisiin hankintakilpailuihin osallistumista helpotetaan sekä pyritään vähentämään tavaroiden tarpeetonta päällekkäistä testausta ja sertifiointia”, painottaa Siikaluoma.

Yritysten kannattaa tutustua vapaakauppasopimusten tuomiin hyötyihin

Kauppaprosessiryhmän puheenjohtaja Päivi Pietarinen Vaisala Oyj:stä rohkaisee yrityksiä tutustumaan Tullin sivuilla olevaan informaatioon vapaakauppasopimuksista ja tullietuuksista sekä seuraamaan tilannetta esimerkiksi lukemalla Tullin tiedotteita. EU:lla on sopimuksia noin 70 maan kanssa, joten mahdollisuus tulliedun hyödyntämiseen voi tuoda yritykselle huomattavaa kilpailuetua useilla markkinoilla tai vastaavasti vaikuttaa kustannuksia alentavasti hankintoja suunniteltaessa.

“Myös pienten ja keskisuurten yritysten, joilla voi olla hyvinkin spesifinen tuote, markkinakohde tai hankintakanavat, olisi hyvä tutustua vapaakauppasopimusten tuomiin hyötyihin. Vapaakauppasopimusten tutkiminen ja hyödyntäminen vaativat jonkin verran vaivannäköä, mutta yritys myös hyötyy sopimuksista monella eri tavalla. Esimerkkeinä hyödyistä voidaan mainita alentuneet kulut, imagotekijät jne.” Pietarinen toteaa.

Miten ulkoministeriö voi auttaa yrityksiä vapaakauppasopimusten hyödyntämisessä?

Ulkoministeriö tarjoaa tietoa käynnissä olevista sopimusneuvotteluista ja aikatauluista, jotta yritykset voivat varautua sopimusten voimaantuloon. Tietoa on tarjolla muun muassa sekä ulkoministeriön että kansainvälisen kaupan aikakauslehti Kauppapolitiikan verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavilla.

Mikäli sopimuksen hyödyntämisessä on ongelmia, ulkoministeriö auttaa niiden ratkaisemisessa. Yritykset voivat olla yhteydessä suoraan ulkoministeriön Taloudellisten ulkosuhteiden osastolle markkinoillepääsy-yksikköön, neuvoo Siikaluoma.

EU:n vapaakauppasopimusten alkuperäsääntöihin liittyvä kysely ja online-työkalun testaus

EU:n vapaakauppasopimusten tuomien hyötyjen käytössä on vielä parannettavaa. EU:n komissio on tehnyt kyselylomakkeen, jonka avulla kerätään yksityiskohtaisia tietoja mahdollisista kysymyksistä, jotka vaikuttavat EU:n vapaakauppasopimusten etuuskohteluun liittyviin alkuperäsääntöihin.

Euroopan komissio selvittää mahdollisuutta luoda online-työkalu, joka auttaisi kaupallisia toimijoita ymmärtämään kriteerit, jotka on täytettävä, jotta EU:n vapaakauppasopimusten tarjoamista etuuskohtelusta voidaan hyötyä. Työkalun testiversiota täydentää kyselylomake, jonka avulla pyritään selvittämään ne alkuperäsääntöihin liittyvät kysymykset, joita viejät kohtaavat.

Kutsumme sinut vastaamaan alkuperäsääntöjä koskevaan kyselyyn ja verkkotyökalun testiversioon Market Access Database -tietokannan kautta. Linkki on voimassa 31. heinäkuuta 2018 asti.

Lisätietoa vapaakauppasopimuksista yrityksille:

Ulkoministeriö

Tulli

Markkinoillepääsytietokanta

  • Markkinoillepääsytietokannassa on hyödyllistä tietoa yrityksille, jotka vievät tavaroita EU:n ulkopuolisiin maihin. Tietokannasta löytyy muun muassa yli 120 maan osalta tietoja tullitasoista ja tullaukseen tarvittavista asiakirjoista ja alkuperäsäännöistä sekä kaupan esteistä. Markkinoillepääsytietokantaan on lisätty yrityksille suunnattua tietoa EU:n ja Kanadan välisestä CETA-sopimuksesta.

 

 

 

29.5.2018 Taloustiedot, liikesalaisuudet ja tietoturva

Artikkeli on julkaistu alun perin Tilisanomissa 23.5.2018.

Tietomurtojen avulla yritykselle arvokas tieto, kuten asiakasrekisteri tai katelaskelmat, voivat päätyä vääriin käsiin. Tietoverkkorikollisuus ja kohdistetut hyökkäykset uhkaavat näin yritysten tietopääomaa. Kauppakamarien valtakunnallisen yritysturvallisuusselvityksen mukaan tietoriskien kärjessä ovat kaikilla toimialoilla tietoverkkoihin murtautumisyritykset. Suurista yrityksistä joka toinen raportoi tietoverkkoon murtautumisyrityksistä ja joka kymmenes arvioi, että tietomurto onnistui.

Tietoverkkorikollisuudessa uudeksi ilmiöksi ovat nousseet kiristyshaittaohjelmat, jotka lukitsevat yrityksen tietokoneet ja estävät pääsyn yrityksen liiketoiminnassa tarvittavaan tietoon. Suomalaiset yritykset ovat myös joutuneet kiristyshaittaohjelmien kohteiksi. Suomessa vaikutukset ovat olleet onneksi vähäisempiä kuin esimerkiksi globaalissa rahtiliikenteessä toimivalle tanskalaiselle varustamolle, Maerskille. Maerskin mukaan Notpetya-kiristyshaittaohjelma aiheutti viime vuonna kuljetuksiin viikkojen viivästyksiä ja yli 200 miljoonan dollarin tappiot. Maersk toi kuitenkin vahvasti esille sen, että yrityksille tärkeä tieto eli tieto laivoissa kulkevasta rahdista pysyi turvassa.

Tietopääoman suojaamisessa on tärkeää varautua tietomurtoihin ja toimia tietomurron sattuessa niin, että haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Tietomurtojen havaitsemisessa erot pienten ja suurten yritysten välillä ovat kuitenkin varsin suuret. Mitä pienempi yritys, sitä suurempi on epävarmuus yritykseen kohdistuneista tietoriskeistä.

Havaitutkin tietorikokset jäävät liian usein ilmoittamattomaksi piilorikollisuudeksi. Koko maan kattavan yritysturvallisuusselvityksen mukaan tietorikokset ovat niin yleisiä, että rikosten ilmoittamiskynnyksen pitäisi olla varsin matala. Näin ei kuitenkaan ole. Tammikuussa MetsäGroup ilmoitti kuitenkin julkaisevansa tulostietoja etuajassa, koska yritys epäili, että MetsäBoardiin oli kohdistunut tietomurto. MetsäGroupin tiedotus voi rohkaista muitakin yrityksiä tuomaan tapauksia julkisuuteen, sillä yritys sai avoimuudesta runsaasti positiivista palautetta. Tapauksista kertomalla voi auttaa myös muita varautumaan vastaaviin riskeihin.

Yrityksiä piinaaviin kiristyshaittaohjelmiin voi varautua toimenpiteillä, jotka muutenkin turvaavat yrityksen jatkuvuutta. Valtakunnalliseen yritysturvallisuusselvitykseen vastanneista suomalaisista yrityksistä suurin osa, 69 prosenttia, ottaa säännöllisesti tiedoistaan varmuuskopioita. Tietojen käyttöä estävä kiristyshaittaohjelma uhkaakin eniten niiden suomalaisten yritysten liiketoimintaa ja jatkuvuutta, jotka eivät varmuuskopioita ota.

Yrityksen tietopääoman loukkaus edellyttää haavoittuvuutta

Yrityksen tietopääoman loukkaus edellyttää käytännössä haavoittuvuutta, joka voi olla esimerkiksi se, että tietojärjestelmän päivitykset eivät ole ajan tasalla tai että liikesalaisuuksien saatavuutta ei ole rajattu käyttöoikeuksilla.

Haavoittuvuus voi olla myös koulutuksen ja ohjeistuksen puute. Henkilökunnan koulutus on avainasemassa esimerkiksi tietoverkkojen avulla toteutettavien petosten torjunnassa. Tyypillinen esimerkki on niin kutsuttu toimitusjohtajahuijaus. Tapauksissa rikollinen lähettää väärennetystä tai aidosta hakkeroidusta sähköpostiosoitteesta yrityksen johtohenkilön nimissä maksukehotuksen taloushallintoon, josta maksu mahdollisesti maksetaan rikollisen tilille.

Poliisin tilastojen mukaan tällaiset petokset ovat olleet vahvassa kasvussa vuoden 2015 jälkeen, jolloin it-talo Affecton tytäryhtiö maksoi lähes miljoonan euron aiheettoman maksun. Yritysturvallisuusselvityksen mukaan uudet rikosriskit piinaavat erityisesti suuria yrityksiä. Osa tapauksista olisi estettävissä. Yritykset voivat varautua tapauksiin ainakin ohjeistamalla henkilöstöä.

Useimmat sisäisistä tietoriskeistä olisivat estettävissä

Kauppakamarien valtakunnallisesta selvityksestä ilmeni, että joka kuudennella yrityksellä on ollut sisäisiä väärinkäytöksiä ja joka kymmenennessä tiedetään, että kriittisiä tietoja on kopioitu luvatta. Kaikki tapaukset eivät tule esille, mutta useimmat tapauksista olisivat estettävissä.

Yksi tehokkaimmista tiedon suojaamiskeinoista on tiedon saatavuuden rajoittaminen käyttöoikeuksilla. Sopimukset ovat myös yritysten yleisesti käyttämä riskienhallintakeino. Yritysten pitäisi panostaa ainakin kirjallisen työsopimuksen ja työntekijän salassapitositoumuksen tekemiseen. Sopimusten avulla voidaan vähentää riskiä esimerkiksi asiakasrekisteriin ja hintapolitiikkaan liittyviin väärinkäytöksiin. Nämä ovat tyypillisiä esimerkkejä työsuhteen päättyessä havaitusta tiedon luvattomasta kopioinnista. Sopimuksia kannattaa tehdä myös yhteistyökumppanien kanssa. Salassapitosopimuksella voi estää tiedon leviämisen yhteistyökumppanin kautta.

Salassapitosopimusten teko on pienissä yrityksissä huomattavasti harvinaisempaa kuin suurissa yrityksissä. Tämä lisää pienten yritysten haavoittuvuutta. Pienistä yrityksistä 23 prosenttia, keskisuurista 11 prosenttia, mutta suurista yrityksistä vain kolme prosenttia ei ole tehnyt salassapitosopimuksia.

Salassapitosopimuksen tekeminen on riskienhallintakeinona helpompi kuin kilpailukieltosopimus, jota helposti tehdään laajemmin kuin laki sallii. Kilpailukieltosopimuksen käyttöä arvioidaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksen tekemiseen on oltava työnantajan toimintaan liittyvä erityisen painava syy, jollainen voi olla muun muassa työnantajan tarve suojata liike- ja ammattisalaisuuksiaan.

Kilpailukieltosopimus, jolle ei ole perusteltua syytä, ei sido työntekijää. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää myöskään esimerkiksi silloin, jos yritys on irtisanonut työntekijän tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Kilpailukieltosopimuksen laatiminen voi myös heikentää työntekijän motivaatiota, mikäli sopimuksella käytännössä pyritään estämään työntekijän siirtyminen muiden työnantajien palvelukseen.

Toimialojen suojaustasossa on suuria eroja

Yritysten turvallisuustilannetta ja varautumisen tasoa on seurattu Suomessa neljällä valtakunnallisella kyselyllä vuosina 2005, 2008, 2012 ja 2017. Toimialoihin kohdistuvissa tietoriskeissä on eroja, jotka vaikuttavat myös yrityksen suojaukseen. Yhä useampi yritys tunnistaa kuitenkin, että tietopääoman suojaaminen turvaa yrityksen jatkuvuutta.

Yrityksen tietopääoman suojaaminen lähtee siitä, että yritys tunnistaa suojattavan tiedon ja suojaa sen tarkoituksenmukaisesti. Yrityksen kannattaa huomioida, että esimerkiksi yritysvakoilua kohdistuu hyvin erityyppisiin yrityksiin, vaikka riski lisääntyy yrityksen koon ja tunnettuuden kasvaessa. Yritysturvallisuusselvityksen mukaan teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Sen sijaan kaupan alan yrityksistä vain kolmannes tunnistaa, että niillä on kilpailijaa kiinnostavaa tietoa. Kaupan alan yritykset ilmoittivat toteutuneista tietoriskeistä kaikkein useimmin, mutta yritysten suojaustoimissa oli paljon parannettavaa. Muihin toimialoihin verrattuna kaupan alan yritykset raportoivat useimmin, että luottamuksellisesta tiedosta oli kerrottu luvatta kolmansille osapuolille.

Palvelualan sisällä suojaustasossa on suuria eroja yritysten välillä, mikä johtuu siitä, että palvelualan yrityksiin lukeutuu hyvin erilaisia yrityksiä majoitusyrittäjästä kirjanpitäjään. Palvelualalla havaittiin kuitenkin kaikkein eniten tietoverkkoon murtautumisyrityksiä. Rakennusalalla tietoriskejä kohdattiin vähiten, mutta ala digitalisoituu ja yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen. Kaikilla toimialoilla riskienhallinnan taso on parantunut pienillä tai suuremmilla askeleilla.

Tulossa liikesalaisuuslaki

Tietoriskeihin varautumisessa yrityksen pitää ottaa huomioon lainsäädännön muutokset. Yrityssalaisuuksien suojaan on tulossa jonkin verran muutoksia tulevan liikesalaisuuslain myötä. Uusi laki tulee voimaan viimeistään kesäkuussa, jolloin niin kutsutun liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanoaika päättyy. Uusi liikesalaisuuslaki ei tule muuttamaan sopimusten merkitystä riskejä ennalta ehkäisevänä keinona. Myöskään rikoslain yrityssalaisuuksia koskevia säännöksiä ei aiota muuttaa.

Mikä sitten muuttuu liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanon ja liikesalaisuuslain myötä? Suomessa liikesalaisuuksien suoja on ollut varsin kattava ja suojan tasossa ei siksi tule olemaan suuria muutoksia. Liikesalaisuusdirektiivin implementointi tulee kuitenkin olemaan merkityksellinen erityisesti yrityksille, jotka toimivat useissa EU-maissa. Liikesalaisuusdirektiivi yhtenäistää oikeussuojaa EU:n alueella, vaikka eroja sääntelyssä tulee olemaan jatkossakin.

Liikesalaisuudella tarkoitetaan lakiesityksessä tietoa, jota liikesalaisuuden haltija pyrkii toimillaan pitämään salaisena, ja jonka kaupallinen arvo perustuu siihen, että tieto pysyy salassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tieto ei tule suojatuksi liikesalaisuuslailla, jos se on jokaisen saatavilla ja jos yritys ei ole käytännössä suojannut tietoa tavalla tai toisella. Näin on nykyisinkin. Liikesalaisuuslakia koskevassa esityksessä huomioidaan kuitenkin nykyistä paremmin myös kolmansien osapuolien kuten yhteistyökumppanien ja asiakkaiden liikesalaisuudet. Verkottuneessa liiketoiminnassa tämä on ehdottoman tarpeellinen lisäys. Tuomioistuimella olisi jatkossa myös mahdollisuus rajoittaa niiden henkilöiden määrää, jotka saavat oikeusprosessissa tietoa sellaisesta liikesalaisuutta koskevasta seikasta, joka on määrätty yleisöltä salassa pidettäväksi.

Uuden liikesalaisuuslain myötä yritys voi joutua helpommin vastuuseen siitä, jos sen tuote on tuotettu niin, että työntekijä on hyödyntänyt yrityksen tietämättä toisen yrityksen liikesalaisuutta. Liikesalaisuuden haltija voi myös vaatia, että liikesalaisuuden loukkaaja maksaa liikesalaisuuden haltijalle käyttö- tai vahingonkorvauksen.

Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin lokakuussa 2017 julkaisema Yritysten rikosturvallisuus 2017 -selvitys perustuu 762 yritysjohtajan antamiin tietoihin. Selvityksen tulokset antavat yritysjohtajille eväitä toimivaan riskienhallintaan. Yritysjohtajilla on mahdollisuus tutkia, mitä riskienhallinnan keinoja eri toimialoilla toimivat yritykset käyttävät ja valita oman liiketoiminnan ja resurssien kannalta tarpeelliset keinot. Yrityksen jatkuvuutta tukevat ohjeet on laadittu Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.


Kaisa Saario

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin asiantuntija.

 

 

 

 

 

Artikkeli on julkaistu alun perin Tilisanomissa 23.5.2018.

23.4.2018 Kyberuhat voivat lamauttaa koko liiketoiminnan – F-Securen Konttinen ja Rekonen: Kyvykkyys reagoida kyberhyökkäyksiin on usein alkeellisella tasolla

Haastattelimme kahta Suomen johtaviin tietoturva-asiantuntijoihin kuuluvaa henkilöä yritysten tietoturvallisuudesta ja verkkorikollisuudesta. Haastateltavat ovat F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen ja F-Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen.

Kuva: F-Secure
F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen. Kuva: F-Secure

Mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat ongelmat yritysten tietoturvassa? Onko eroa pienten ja suurten yritysten välillä?
Samu Konttinen: ”Kiristyshaittaohjelmat ovat yksi merkittävimmistä ongelmista. Ne ovat yhtä lailla niin isojen kuin pientenkin yhtiöiden ongelma. Isommilla yhtiöillä it-ympäristöt ovat hyvin monimutkaisia ja kattavan suojauksen rakentaminen on siksi haastavampaa kuin pienillä yhtiöillä.

Perustilanne lähtee jo siitä, että kaikkien it-järjestelmien pitäisi pysyä edes ajan tasalla viimeisten päivitysten osalta. Tämä on haaste jo silloin, kun it-ympäristö on hyvin laaja.

Kyseessä on hyvin tyypillinen hyökkäys­vektori verkkorikollisille: he hyödyntävät tunnettuja haavoittuvuuksia, koska yritykset eivät ehdi ajoissa päivittää järjestelmiään. Ihmiset ovat usein myös se heikoin lenkki, ja mitä enemmän on henkilökuntaa, sitä vaikeampi on kouluttaa kaikkia työntekijöitä.

Kuva: F-Secure
F-Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen. Kuva: F-Secure

Päivi Rekonen: ”Teknologia- ja it-osaamisen lisäksi tarvitaan edelleen säännöllistä kyberturvallisuuden ymmärryksen lisäämistä, koulutusten, esimerkkien ja kommunikoinnin avulla. Kokemukseni isoista yrityksistä on, että systemaattinen ja säännöllinen tiedotus ja koulutus kyberturvallisuudesta ovat erittäin tärkeitä asioita.”

Johtuvatko ongelmat it-osaamisen puutteesta yrityksissä tai onko it-osaaminen liian kapealla pohjalla, vähän osaajia?
SK: ”It-osaamista on melko hyvin tällä hetkellä, mutta tietoturvaosaajista on huikea pula. Joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä on yli 1 500 000 avointa työpaikkaa henkilöille, jotka hallitsevat globaalin kyberturvan vaatimukset.”

Onko tänä päivänä ongelmana tietojärjestelmien monimutkaisuus eli se, että on paljon tietojärjestelmiä, joiden hallinta yhdessä yrityksessä voi olla lievästi sanoen haasteellista?
SK: ”Juuri näin, järjestelmät ovat monimutkaisia ja kun kaikki digitalisoituu, haasteet tietoturvan osalta vaan kasvavat.”´

Onko ihminen tietoturvan heikoin lenkki?
SK: ”Hyvin usein näin on. Yksi tyypillisistä hyökkäyksistä on kalastelusähköpostit (phishing emails). Niissä hyökkääjät hyödyntävät psykologiaa saaden ihmiset avaamaan sähköposteja tai klikkaamaan linkkejä, joiden takaa sitten haittaohjelma aktivoituu.”

Onko tietoturvallisuusongelmien taustalla teknologisia ongelmia, esimerkiksi tietoliikenneverkkoon liittyviä ongelmia?
SK: ”Täysin tietoturvallisia ympäristöjä on hyvin vaikea rakentaa. Kaikki on lähtökohtaisesti hakkeroitavissa. Onkin tärkeä pystyä havainnoimaan hyökkäyksiä, koska täydellinen estäminen ei onnistu. Jos hyökkäykset havaitaan ajoissa, voidaan vahinkoja estää, vaikka itse hyökkäystä ei pystytty estämään.”

Ovatko yritykset suojautuneet tarpeeksi hyvin esimerkiksi kyber- ja palveluksenestohyökkäyksiä vastaan?
SK: ”Valtaosalla on suuria puutteita. Juuri edellä mainitsemani kyvykkyydet havaita tietomurrot ajoissa ja reagoida hyökkäyksiin, esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin, on monesti vielä hyvin alkeellisella tasolla.”

Onko kyberhyökkäyksille hyvää suomenkielistä termiä?
SK, PR: ”Emmepä keksi, termi on siis hyvin kuvaava.”

Minkälaisissa tai minkä alan yrityksissä tietoturvariskit ovat suurimmat?
SK: ”Verkkorikolliset eivät aina hirveästi kohdenna hyökkäyksiään, koska motiivina on raha, ja se on yrityksestä riippumatta samaa.
Valtiolliselle vaikuttamiselle tai tiedustelutoiminnalle taas kohteita ovat organisaatiot, joissa tehdään poliittiset päätökset, ja esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri voi joillekin toimijoille olla kohde. ”Haktivistit” voivat myös kohdentaa joitain toimialoja, kun he ajavat omia asioitaan.

Miten neuvoisitte yrityksen johtoryhmää, jotta yrityksen tietoturva olisi riittävän hyvällä tasolla? Mitkä ovat kolme keskeisintä asiaa yrityksen tietoturvan parantamisessa?
SK:n kolme neuvoa:
1. Kannattaa testata eettisillä hakkereilla oma tietoturvan taso, mieluummin kuin aidossa hyökkäyksessä oppia kantapään kautta.
2. Hyökkäysten havainnointiin kannattaa panostaa, koska täydellinen estäminen ei onnistu.
3. Kannattaa kartoittaa ne osa-alueet yhtiöstä, joihin hyökkäys aiheuttaisi suurimmat vahingot yhtiön liiketoiminnalle ja maineelle, ja katsoa, että niissä turva on riittävällä tasolla. Usein tämä ei ole yhtiön johdolle riittävän kirkkaana selvillä, eli miksi me olisimme kohde hyökkäykselle?

Lisäkysymyksenä voi esittää: Mikä on yrityksen hallituksen rooli tietoturva-asioissa?
PR: ”Hallituksen tulisi pyytää toimivaa johtoa selventämään, kuinka tietoturva-asioita hoidetaan, mitä ovat edellä mainitut osa-alueet, missä suurimmat vahingot ovat mahdollisia, mitä ja miten muita riskejä on määritelty ja kuinka kokonaisuutta hallitaan.
Lisäksi tulisi selventää, onko kyberturvallisuudesta tehty oma strategia ja suunnitelma sekä sisältyykö siihen kriisinjohtamisen ja viestinnän suunnitelma.”

Elämme yhä enemmän digitalisoituvassa maailmassa. Mitä yrityksessä pitäisi ottaa huomioon, kun digitalisaation astetta yrityksessä nostetaan?
SK: ”Tietoturva täytyy huomioida alusta alkaen. Liian usein sitä aletaan miettiä sitten myöhemmin, tai kun jotain on jo tapahtunut. Eli yritysten tulee ottaa tietoturva mukaan osana suunnittelua alusta lähtien.
PR: ”Tietoturva tulisi nähdä osana yrityksen liiketoimintaa ja sen varmistusta, ei vain kustannuseränä tai vastauksena sääntelyyn. Olisi hyvä selventää, kuinka korkealla kyberturvallisuus on yrityksen prioriteettilistalla, esimerkiksi ymmärtämällä, kuinka hyvin asiakastietoja suojellaan mahdollisia kyberhyökkäyksiä vastaan.”

Miten digitaalista osaamista yrityksissä kehitettäisiin parhaiten? Mitä kaikkien yrityksen työntekijöiden pitäisi ymmärtää esimerkiksi kyberturvallisuudesta?
SK: ”Yhtiö voi monella tapaa simuloida hyökkäyksiä itselleen, niissä käytännön kautta oppii.”
PR: ”Koulutus ja tiedotus kyberturvallisuudesta on kaikkien työntekijöiden etu, ei vain it-osaston velvollisuus. Henkilöstön tietotaitoa tulee päivittää jatkuvasti.”

Mikä on Suomen yrityksissä tietoturvallisuuden taso suhteessa muihin maihin? Mikä maa voisi olla meille esimerkkinä?
SK: ”Suomessa ei olla merkittävästi ketään perässä, mutta parannettavaa on. Etenkin se havainnointipuoli ja miten reagoida havainnon jälkeen.”

————-

Samu Konttinen
Samu Konttinen on F‑Securen toimitusjohtaja. Aikaisemmin hän on toiminut yritystietoturvasta vastaavana johtajana, kuluttajatietoturvasta vastaavana johtajana, myynti- ja markkinointijohtajana sekä globaaleista maa­toiminnoista vastaavana johtajana ja on ollut johto­ryhmän jäsen vuodesta 2009. Hän siirtyi yhtiön palvelukseen vuonna 2005 ja on aikaisemmin toiminut F‑Securen mobiiliyksikön vastaavana johtajana ja sitä ennen myynnin ja markkinoinnin johdon tehtävissä EMEA:n alueella.

Aikaisemmalla urallaan Samu Konttinen on työskennellyt myyntijohtajana Valimo Wireless ‑yhtiössä vuosina 2001–2005. Samu Konttinen on Finnish Information Security Clusterin (FISC) hallituksen puheenjohtaja sekä Ixonos Oyj:n ja Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikka-toimialaryhmän hallituksen jäsen. Hän on opiskellut Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa.

Päivi Rekonen
Päivi Rekonen on toiminut F‑Securen hallituksessa vuodesta 2017 lähtien. Hän työskentelee itsenäisenä johdon strategisena neuvonantajana. F-Securen ohella hän toimii Alma Media Oyj:n ja Konecranes Oyj:n hallituksissa, sekä UNOPS:ssa. Aiemmin Rekonen on toiminut sveitsiläisessä UBS-pankissa teknologiajohtajana (2014-2018), Adecco-ryhmän digitaalistrategiasta globaalisti vastaavana johtajana (2011–2012) sekä Credit Suisse ‑pankin IT-johtajana vastuualueena globaalit operaatiot ja lakiasiat (2007–2009).

Rekonen on koulutukseltaan kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Rekonen on riippumaton hallituksen jäsen.

 

15.3.2018 Sote-uudistus vietävä maaliin – paluu lähtöruutuun olisi surkea vaihtoehto

 | 

Ehdotettu sote-uudistus ei ole täydellinen ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi pitkällä aikavälillä. Uudistuksen toteuttaminen on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin sen kaataminen. “Sote-uudistus vie tilannetta parempaan suuntaan nykytilaan verrattuna. Se luo myös hyvän pohjan kehittää palveluiden tuottavuutta ja laatua tulevaisuudessa. Sen takia uudistus on parempi toteuttaa, kuin palata alkuruutuun”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan nykyisellä sote-mallilla ei ole varaa jatkaa. Kuva: Roni Rekomaa

Romakkaniemen mukaan nykyisellä sote-mallilla ei ole varaa jatkaa. Kustannukset kasvavat kestämätöntä vauhtia ja samanaikaisesti palveluiden laatu sekä saatavuus rapautuvat.

“Uudistuksen lykkääminen hamaan tulevaisuuteen aiheuttaisi myös huomattavaa epätietoisuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien keskuudessa, sekä julkisella että yksityisellä puolella”, Romakkaniemi sanoo.

Osaa sote-uudistusta kohtaan esitetystä kritiikistä Romakkaniemi pitää perusteltuna. Eri tahoilla, kuten puolueilla, yksittäisillä poliitikoilla ja kaupungeilla, on jokaisella omiin lähtökohtiinsa perustava ideaalimalli, jota pitää esitettyä kompromissia parempana. Esimerkiksi viisi tai kuusi sote-aluetta ja täysi tilaaja-tuottaja malli johtaisi asiantuntijoiden ja selvitysten perusteella todennäköisesti parempaan tulokseen kustannussäästöjen, kilpailun, palveluiden laadun ja tasa-arvoisuuden kannalta.

“Suomeen sopivasta ideaalimallista ei olla kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen, vaikka useampi hallituskokoonpano ja kaikki eduskuntapuolueet ovat sitä yrittäneet. Päätöksen pitää tässä tilanteessa perustua arvioon siitä, viekö nyt esitetty malli sosiaali- ja terveyshuoltoa parempaan suuntaan vai ei. Vastaus on tässä tapauksessa ehdottomasti kyllä”, Romakkaniemi sanoo.

Uudistuksessa on Romakkaniemen mukaan kyse järjestelmätason muutoksesta, joka parantaa sote-kokonaisuutta kahdessa keskeisessä asiassa: palveluiden järjestäjille luodaan leveämmät hartiat ja tuottajien välille syntyy aito kilpailutilanne.

Nyt annettu lakipaketti on vasta kehys uudistukselle. Keskeistä uudistuksen onnistumisen kannalta on sen toimeenpano ja kustannussäästöistä kiinnipitäminen. “Lakien tehokas toimeenpano uusissa maakunnissa ratkaisee vähintään yhtä paljon lopputuloksesta kuin lait itse”, Romakkaniemi sanoo.

Sote-uudistus parantaa kustannusten läpinäkyvyyttä, mikä edesauttaa tuottavuuskehityksen seuraamista ja säästötavoitteiden toteutumista. Riittävän laatu- ja kustannustason saavuttaminen edellyttää, että maakunnat ja tulevat hallitukset seuraavat tarkasti miten kilpailu eri tuottajien välillä toteutuu.

“Valtiovarainministeriön täytyy pitää huoli siitä, että lain tavoitteena olevat kustannussäästöt löydetään ja siten sote-sektorin menojen kasvu saadaan hallintaan. Myös lainsäädännössä ilmenevät mahdolliset puutteet on syytä korjata sitä mukaa kuin uudistuksen toimeenpano etenee”, Romakkaniemi sanoo. “Oma arvioni on, että järjestävien maakuntien määrä pienenee tulevaisuudessa kohti asiantuntijoiden esittämiä lukuja.”

Sote-uudistukseen liittyy myös EU-oikeudellinen ulottuvuus. Siinä on kyse lähinnä toimijoiden kilpailuneutraliteetista. Komissiolle notifiointi ei kuitenkaan anna asiaan mitään lopullista oikeusvarmuutta. Jos asia joskus päätyisi EU-tuomioistuimeen, on Romakkaniemen mukaan todennäköisesti edessä paluu hallituksen aiempaan malliin, jossa julkisesti omistetut toimijat on yhtiöitettävä.

“Julkisten toimijoiden yhtiöittäminen parantaisi järjestelmän läpinäkyvyyttä ja asettaisi kaikki palveluntuottajat samalle viivalle. Perustuslakivaliokunnan päätös tämän mallin hylkäämiselle oli näkemykseni mukaan enemmän poliittinen kuin juridinen. EU-tuomioistuimen päätös saattaisi kuitenkin korjata tämän asian”, Romakkaniemi sanoo.

15.3.2018 TULEEKO VAI EIKÖ TULE

Maailmantalous odottaa tulevatko vientitullit ja keitä ne koskevat ja mitä tuotteita. USA:n presidentti on omalta osaltaan toiminut. Vanhana teräsmiehenä ei voi kuin todeta, että hän ei varmasti tiennyt mitä teki. Toivottavasti maltti voittaa eikä kauppasotaa oikeasti tule. Vapaakauppa on Suomelle ensiarvoisen tärkeää, koska vientituotteemme ovat pääasiassa investointihyödykkeitä ei kuluttajatuotteita.

Terästäkin on monenlaista, Suomessa valmistetaan lähinnä erikoisteräksiä, joiden toimituksia ei helposti voi siirtää toiselle toimittajalle. Asiakkaiden valmistusketjut ovat pitkiä ja eri vaiheiden laatumääräykset sekä -tarkastukset vaativia. Yhtäkkiset muutokset aiheuttavat vaikeuksia useille toimialoille, joilla käytetään terästä raaka-aineena. Esimerkiksi autoissa käytettäviä korkealujuuksisia teräksiä ei voi noin vain vaihtaa toisten toimittajien tuotteisiin, koska autojen turvallisuus voisi vaarantua. Tottakai kilpailua on ja tuotteita saa markkinoilta, mutta kustannukset nousevat nopeasti ja vaikuttavat pitemmittä viiveittä hintoihin. Usein hinnat nousevat jo kun asiasta tiedotetaan! Tuleeko kauppasota vai eikö?

Tuleeko maakuntauudistus ja Sote vai eikö. Moniko on paneutunut näihin uudistuksiin niin, että tuntee ne hyvin tai edes jotenkuten. Perustavoite on parempaa ja tasa-arvoista sosiaali- ja terveyspalvelua koko Suomeen. Sitä kannattavat kaikki, mutta sitten tiet eroavatkin jo. Soten valinnanvapaudesta on kiistelty, jotkut ovat todenneet sen perustuslain vastaiseksi ja taistelleet siihen muutoksia. Nyt samat voimat esittävät, että kilpailu ei ole reilua ja hakevat EU:sta apua kilpailun vapauttamiseksi. Vaikea siihen on oikein sanoa muuta kuin, että se on politiikkaa.

Kilpailu on kuitenkin jo täällä ja siitä selviävät parheiten ne jotka keskittyvät joustavaan, laadukkaaseen, tehokkaaseen ja inhimilliseen palveluun. Olemme valmiita maksamaan hyvästä palvelusta. Jo tänä päivänä kirpaisee, kun todella tarvitsee apua, tiedän sen omasta kokemuksesta. Silloin on valmis maksamaan, vaikka omasta pussista, jos vain suinkin voi sen tehdä.

Maakuntauudistustakaan ei kannata heittää kovin kevyesti romukoppaan. Tarjottavien palvelujen pitää olla maailmanluokkaa, koska kilpailu on globaalia halusimme sitä tai emme. Maakuntien on kyettävä tarjoamaan yritysten ja yhteiskunnan tarvitsemat palvelut, siis muutkin kuin sotepalvelut. Ilman laadukkaita palveluja kilpailukykymme heikkenee nopeasti. Aikaa ei saa tuhlata turhaan pikkupolitikointiin, mutta vaihtoehdot on hyvä esittää.

Eero Hettula

Image may contain: 1 person, smiling, standing and eyeglasses