Eero Hettula: Suomi nousuun

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talouskasvu on lähinnä osaajapulan ja maahanmuuton vähäisyyden vuoksi jäämässä puoleen muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tarvitsemme myös elinkeinoelämän investointeja. Aina välillä tuppaa unohtumaan, että hyvinvointimme perusta on kansantalouden kasvun ja kilpailukyvyn varassa.

Maahanmuuttoa ei vieläkään edistetä, vaan sitä arvioidaan hyvinkin kriittisesti. Miksi ihmeessä? Maahanmuuton kriteerejä on syytä löysätä, niitähän voidaan taas kiristää, jos onnistutaan saamaan uskomaton ja liiallinen ryntäys Suomeen. Työperäisen maahanmuuton lisäksi on mahdollisimman nopeasti integroitava tänne tulleet pakolaiset työelämään. Työn pitää olla mielekästä ja hyödyllistä Suomen talouskasvulle.

Osaamisemme on meistä itsestämme kiinni. Länsi-Uudenmaan yritykset ovat kauppakamarien tekemien kyselyiden perusteella lomauttaneet ja irtisanoneet vähemmän kuin muualla massa. Yrityksen intressinä on turvata henkilöstönsä hyvinvointi ja kehittää kaikkien osaamista. Työtehtävien muuttuessa tarvitaan uuden osaamisen lisäksi uusia osaajia. Automaation, robotiikan ja digitalisaation hyödyntäminen vaatii työpaikoilla jatkuvaa parantamista. Jokaisen on itse vastattava oman osaamisensa kehittämisestä nykypäivän vaatimusten mukaiseksi.

Kauppakamareilla on runsaasti tietoa yritysten tilanteesta, valmiuksista ja tarpeista. ”Osaamisen niukkuus tulee olemaan yksi keskeisimmistä tulevaisuuden haasteista kilpailukyvyn kehittämisessä”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Tilanne on aivan sama kaikilla aloilla, koska työssä käyvien suomalaisten lukumäärä vähenee eläköitymisen myötä. Investoinnitkaan eivät auta, jos tätä osaamisvajetta ei saada täytettyä.

Ilahduttavasti Länsi-Uudellemaalle muuttaminen on lisääntynyt – toivottavasti kehitys jatkuu ja voimistuu. Alueemme potentiaali on käytettävä hyväksi ja esimerkiksi saatava entistäkin useampi vapaa-ajan asukas jäämään myös töihin ja vakinaistamaan asumisensa täällä. Työpaikkoja on tarjolla monilla aloilla.

Meillä on Länsi-Uudellamaalla hyvät mahdollisuudet kouluttautumiseen. Koulutusjärjestelmäämme koskeva sääntely on kuitenkin tiukkaa. Tarvitsemme lisää ketteryyttä ja rahoitusratkaisuja, joilla koulutusta voidaan suunnata työ- ja elinkeinoelämän tarpeita vastaaviksi.