Kauppakamarikysely: Paikallisen sopimisen lisääminen ja työvoimakustannusten alentaminen parasta lääkettä Suomen kilpailukyvylle

 | 

Paikallisen sopimisen laajempi mahdollistaminen sekä työvoimakustannusten alentaminen nousivat selkeästi parhaiksi keinoiksi, kun yritykset arvioivat, mitkä vaikuttaisivat myönteisesti Suomen kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen. Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemässä kyselyssä paikallista sopimista piti myönteisenä tai erittäin myönteisenä 92 prosenttia yrityksistä.

Työvoimakustannusten alentamista ansiotuloverotuksen ja/tai palkkamaltin keinoin piti myönteisenä tai erittäin myönteisenä keinona lähes saman verran vastaajista, 91 prosenttia.

”Suomi nousee koronakuopasta ja selättää syvän kestävyysvajeen vain, jos yritykset saadaan investoimaan ja työllistämään. Suomi tarvitsee talouskasvua tukevia rohkeita uudistuksia päästäkseen taas käyntiin. Keinojen pitää olla konkreettisia ja suoraviivaisia, jotta yritykset näkevät, että Suomi on jatkossakin paikka, johon uskaltaa investoida ja jossa palkata uusia työntekijöitä. Paikallinen sopiminen olisi yritysten mielestä selkeästi tällainen keino. Kun yritykset, jotka palkkaavat ja työllistävät ihmisiä näin kertovat, niin eikö olisi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen syytä niitä kuunnella ja toimia Suomen parhaaksi?”, kysyy Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Kauppakamarien kyselyyn vastasi yli 2700 yritystä useilta eri toimialoilta ympäri Suomen. Vastanneista kahdeksan prosenttia oli yksinyrittäjiä ja loput eli liki 2500 olivat työnantajayrityksiä.

Muina hyvinä keinoina lisätä Suomen kilpailukykyä yritykset pitivät investointeihin kannustavaa veromallia. Myös yhteisöveron ja/tai osinkoverotuksen keventäminen sekä suorat investointituet koettiin hyödyllisiksi.

”Pitkässä juoksussa on kriittistä, että investoiminen saadaan Suomessa kasvuun, se on avain Suomen elinvoimaan. Merkittävin ja tehokkain osa investointiasteen nostamisessa on yksityisen sektorin panos; yritykset pitää saada investoimaan. Se vaatii vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä, joka on kansainvälisesti kilpailukykyinen niin kustannusmielessä kuin muutoinkin. Tämä malli ei synny verotusta kiristämällä, vaan kannustamalla yritykset investoimaan”, Romakkaniemi sanoo.

Yritysten näkymät hieman positiivisempia

Kauppakamarien kyselyssä näkyy lievästi positiivisia muutoksia verrattuna ensimmäiseen kyselyyn, joka tehtiin 16.3. Tulevaisuutta ei nähdä enää aivan yhtä uhkaavana.

”Maaliskuussa 95 prosenttia yrityksistä vastasi, että koronavirus tulee vaikuttamaan yrityksen toimintaan. Tässä kyselyssä osuus oli 89 prosenttia. Samalla tavalla odotukset liikevaihdosta tai henkilöstömäärästä ovat kysely kyselyltä kehittyneet reilun kahden kuukauden aikana asteen verran positiivisempaan suuntaan”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Tilanne on kuitenkin edelleen vaikea. Esimerkiksi 49 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi lomauttavansa tai irtisanovansa henkilöstöä seuraavien kahden kuukauden aikana.

”Nyt on kriittistä, että päättäjät tekevät kaikkensa, jotta elpyminen olisi mahdollisimman nopeaa. Hidas kasvun tielle palaaminen merkitsee suuria hyvinvointitappioita. Tätä ei kukaan halua”, Kotamäki sanoo.

Keskuskauppakamari on julkaissut ratkaisuehdotuksia Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi. Kilpailukyvyn avaimet 2020 -luvulla -julkaisuun pääset tutustumaan tästä.

Kauppakamarien kysely tehtiin 1.6.2020. Kyselyyn vastasi 2715 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä.  Aiemmat vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu 16-17.3, 30.3, 20.4, 4.5 ja 18.5.