Yrityskehitys Länsi-Uudellamaalla

Suomessa kerättiin 101 miljardia euroa vuonna 2019 veroja ja verojen luonteisia maksuja. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan näistä tuloista yritykset maksoivat ja tilittivät 69 miljardia euroa. On siis täysin selvää ja taloutemme elinehto, että valtion ja kuntien kannattaa pitää huolta elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja kehittää yritysten mahdollisuuksia selvitä kotimaisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Yritykset maksavat valtaosan kaikista valtion- ja kunnallishallinnon menoista. Tämä on hyvä muistaa, kun puhutaan elinkeinoelämän saamista avustuksista ja lainoista myös korona-aikana.

Alueellinen kehittäminen on hyvin usein hoidettu kuntien yhdessä omistamien ja hallinnoimien kehitysyhtiöiden kautta. Länsi-Uudellamaalla on Novago vastannut osaan yritysten tarpeista Lohjan, Raaseporin, Hangon, Inkoon ja Siuntion puolesta. Kaupungeilla ja kunnilla on myös omassa palveluksessaan henkilöitä, jotka ovat työskennelleet yritysten hyväksi, varsinkin matkailun ja turismin osalta. Isommilla kunnilla on tietysti suuremmat resurssit käytettävissä kuin pienemmillä, mutta kaikilla on tarve saada palveluja.

Kaupungit haluavat nyt muuttaa ja kehittää Novagon toimintaa vastaamaan entistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Samaan aikaan Sote vie erittäin suuren osan kuntien huolehtimista asioista alueellisen hallinnon alle. Elinkeinotoimintojen kehittäminen on aikaisempaa merkittävämpi osa kuntien toimintaa, joten on varmasti hyvä tarkastella hyötyjä ja kustannuksia.

Kehitysyhtiön luontaisiin tehtäviin kuuluu avustaa aloittelevaa yrittäjää uuden yrityksen perustamisen yhteydessä. Tulokset uusyritystoiminnasta ovat olleet hyviä ja byrokratia olisi varmasti varsinkin ensikertalaiselle yrittäjälle yksin tehtynä aika haastavaa. Olemassa oleville yrityksille tulee muutostilanteita, joissa ulkopuolinen apu voi olla kullan arvoista. Kasvu ja laajentaminen, kansainvälistyminen, sukupolvenvaihdokset, yrityskaupat ja toisinaan myös kehityshankkeet voivat olla käännekohtia, joiden avulla yritys alkaa tuottamaan entistä enemmän – myös veroeuroja. Kannattaa avustaa.

Aluekehitys on toiminnan ala, jossa yhteistyöstä olisi apua varsinkin tulevaisuudessa. Suomessa on nähty ja nähdään lisää merkittäviä hankkeita vihreän siirtymän ja uusien teollisuusalojen etabloituessa. Esimerkiksi akkuteollisuus Salossa ja suunniteltu uusien teollisten materiaalien valmistus Haminassa ovat tällaisia kohteita. Länsi-Uusimaata on syytä kehittää ja esitellä kokonaisuutena, muuten olemme suhteellisen näkymättömiä kansainvälisille toimijoille. Yhteistyö voi tuoda tarvittavaa voimaa ja uskottavuutta, jonka avulla yritystoiminta Länsi-Uudellamaalla menestyy, kasvaa ja monipuolistuu. EU:n kehitysrahastojen varoja pitäisi pystyä hyödyntämään alueemme elinkeinoelämän kehittämisessä, nykyisin saantimme on häviävän pieni.