29.4.2020 Kauppakamarin talouskatsaus: Koronakriisin taloudelliset menetykset turvattava terveydellisesti turvallisella tavalla

 | 

Kauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla.  Tässä katsauksessa keskitytään koronaviruspandemian talousvaikutuksiin. 

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. 

Koronaviruspandemia johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin. Karanteenitoimenpiteet muuttavat ihmisten kulutuskäyttäytymistä, aiheuttavat tulonmenetyksiä yrityksille, työttömyyttä ihmisille ja pahimmassa tapauksessa konkurssiaallon.  

 ”Jos kriisi pitkittyy kovasti, voivat vaikutukset olla systeemisiä. Tässä tapauksessa esimerkiksi kansantalouden pankki- ja vakuutussektori saattaa olla uhattuna. Päättäjien tehtävänä tulee olla sellaisen politiikan toteuttaminen, joka minimoi taloudelliset menetykset terveydellisesti turvallisella tavalla”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.  

 Kotamäen mukaan rajoitustoimia ei kannata jatkaa aikaansa pitempään, sillä taloudelliset vaikutukset muuttuvat kestämättömiksi. Myös viruksen mahdollinen toinen aalto muuttuu sitä voimakkaammaksi, mitä kauemmin eristäytyneisyyttä jatketaan.  

 Kotamäki muistuttaa, että jokainen viikko eristäytymistä maksaa Suomelle 1,2 miljardia euroa. Eristäytymiseen liittyvillä politiikkatoimilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille.  

 ”Emme ihan tarkkaan ottaen tiedä, missä kohtaa epidemiaa olemme juuri nyt. Olennainen kysymys on, mikä on tartuttavuusluku nyt ja lähitulevaisuudessa, mikäli rajoituksia aletaan avaamaan. Eristymistä olisi kuitenkin mahdollista alkaa purkamaan asteittain laajamittaista testaukseen pohjautuvaa strategiaa hyödyntäen.” 

 Kotamäen mukaan kriisin alkuvaiheen yksi tuottavimmista investoinneista olisi rakentaa terveydenhuollollista kapasiteettia ja testauskapasiteettia. Testauskapasiteetin tärkeyttä on pidetty esillä lähes kriisin alkuvaiheesta asti, mutta valitettavasti hallituksen toimet ovat olleet tässä suhteessa hitaita ja riittämättömiä. 

 ”Monella muulla tavalla hallituksen toimenpiteet ovat olleet hyviä, mutta testauskapasiteetissa, viestinnässä ja yritysten tukipolitiikan yksityiskohdissa olisi vielä parantamisen varaa”, Kotamäki pohtii. 

 Tällä hetkellä ennustelaitosten arviot vuoden 2020 talouskasvuksi ovat kerääntyneet noin negatiivisen kuuden prosentin ympärille. Skenaarioharjoituksissa, jossa liikkumista rajoittavat toimenpiteet jatkuvat odotettua pitempään, on päästy kaksinumeroisiin tuotannon menetyksiin. 

 Kotamäen mukaan päättäjien tulisi valmistautua myös elvyttävään talouspolitiikkaan, jahka ihmisiin kohdistuvat rajoitukset lieventyvät. Kauppakamarit ovat ehdottaneet ostovoiman parantamista mm. ansiotuloverotusta keventämällä sekä väliaikaisesti kotitalousvähennystä laajentamalla ja arvonlisäverotusta madaltamalla ravintola- ja ateriapalveluiden sekä anniskelun osalta.  

 ”Lisäksi erityisesti nopeasti toimeen pantavia infrahankkeita pitäisi käynnistää niin paljon, kuin mahdollista, koska korjaus- ja investointivelan umpeen kurominen on nyt mahdollista yhdistää hyvään suhdannepolitiikkaan. Myös työttömyysturvaa olisi syytä laajentaa – erityisesti niiden osalta, jotka ovat pelkästään peruspäivärahan varassa”, Kotamäki sanoo. 

 Lisätietoja:

Kauppakamarin talouskatsaus  

24.4.2020 Elinkeinoelämän järjestöjen yhteiset ehdotukset yritysten kriisiavuksi: ”Pelastetaan suomalaiset yritykset ja työpaikat”

 | 

Elinkeinoelämän järjestöt (Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät) ehdottavat yhdessä maan hallitukselle toimia, joilla autetaan yritykset ulos koronakriisistä ja pelastetaan suomalaisten työpaikat. Suomen hallitus on jo tehnyt päätöksiä yritysten auttamiseksi, mutta lisää tarvitaan. Järjestöt ehdottavat toimia maan hallituksen lisätalousarvioon.

– Me elinkeinoelämän järjestöt näemme eturivistä, miten suomalaiset yritykset kärsivät koronakriisistä. Toivomme maan hallitukselta päätöksiä, joilla turvataan yritysten elinmahdollisuudet ja suomalaiset työpaikat, sanovat Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi, EK:n Jyri Häkämies, Perheyritysten liiton Auli Hänninen ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen.

Elinkeinoelämän järjestöt ehdottavat:

Helpotuksia työnantaja- ja eläkemaksuihin

Koronakriisi iski ensin nopeasti kauppaan ja palveluihin, mutta on leviämässä sieltä laajalti muille toimialoille. Elinkeinoelämän järjestöt ehdottavat helpotuksia työnantaja- ja eläkemaksuihin, koska ne auttavat tasapuolisesti kaikkia yrityksiä alaan katsomatta ja ne voidaan jakaa nopeasti.

 Yritysten työllistämiskustannusten alentamiseksi valtio maksaa yksityisen sektorin työnantajien puolesta työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ajalta 1.6.-31.12.2020. Kustannus valtiolle on noin 700-750 miljoonaa euroa. Yrittäjien taloudellisen ahdingon helpottamiseksi valtio maksaa yrittäjien YEL-vakuutusmaksut ajalta 1.6.-31.12.2020. YEL-työtulot pidetään ennallaan. Kustannus valtiolle on noin 540 miljoonaa euroa.

Finnveran takauksien nosto 90 prosenttiin

Yritysten maksuvalmiuden turvaamiseksi nostetaan Finnveran takausosuus nykyisestä 80 prosentista 90 prosenttiin yrityskoosta riippumatta. Finnveran takausosuuden nosto antaa yrityksille paremmat eväät hankkia pankki- ja muuta rahoitusta.

Takautuva tappiontasaus eli niin sanottu carry back helpottamaan yritysten kassakriisiä

Yritysten kassan riittävyyden turvaamiseksi muutetaan yritysverostusta määräaikaisesti niin, että vuonna 2020 on mahdollisuus myös takautuvaan tappiontasaukseen (ns. carry back). Mallissa yritys saisi takautuvasti vähentää vuodelle 2020 ennakoitua tappiota vuoden 2019 voitostaan erikseen säädettävään enimmäismäärään (esim. 2 milj. €) asti. Näin yritys saisi veronpalautusta viime vuodelta maksamistaan veroista, mikä vahvistaisi sen selviytymiskykyä koronakriisin yli. Malli vähentäisi kuluvan vuoden verotuloja arviolta noin 200-300 miljoonalla eurolla, mutta kasvattaisi niitä myöhemmin, kun yritykset eivät voisi vähentää tämän vuoden tappiota enää tulevien vuosien voitoista. Julkisen talouden näkökulmasta toimen lopulliseksi menetykseksi jäisi lähinnä korkokustannusten pieni kasvu. Vastaava ratkaisu on tehty esimerkiksi Norjassa kriisitoimena koronatilanteessa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja Keskuskauppakamari, p. 040 050 5269, juho.romakkaniemi@chamber.fi

Pauliina Pulkkinen, viestintäjohtaja Keskuskauppakamari, p. 050 5745 288,
pauliina.pulkkinen@chamber.fi

20.4.2020 Keskuskauppakamari: Kylmäkäynnistetään taloutta alentamalla ansiotuloveroa

18.4.2020 | K3 VIESTINTÄ
Keskuskauppakamari ehdottaa ansiotuloverotusta alennettavaksi noin kahdella miljardilla eurolla karanteenitoimenpiteiden loppumisen jälkeen. Tuloverotuksen muutokset vaikuttavat nopeasti ja ovat siten hyvää suhdannepolitiikkaa. Suuri osa kuluttaa lisääntyneet tulot vahvistaen näin hyvää kierrettä.

”Kun yhteiskunnan sulku puretaan, tarvitsee talous kannustusta uuteen nousuun. Tulemme syksymmällä näkemään konkursseja sekä työttömyyttä, mikä tarkoittaa vähäisempää kulutusta ja mahdollisesti myös investointipulaa”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Keskuskauppakamarin ehdotuksen mukaan ansiotuloverotusta tulisi alentaa noin kahdella prosenttiyksiköllä kautta linjan. Viime vuoden lainsäädännön mukaan tämä tarkoittaisi arviolta kahden miljardin euron kevennyksiä. Koronaviruspandemian takia laskeneen palkkasumman takia todellinen alennus olisi nyt tätä pienempi.

”Ennusteiden mukaan bruttokansantuotteestamme saattaa tänä vuonna hävitä jopa 10-20 miljardia euroa. Nyt on julkisen vallan paikka vaikuttaa perinteisen keynesiläisen suhdanne-elvytyksen kautta. Tämä tarkoittaa julkisen talouden alijäämän väliaikaista kasvattamista suhdannepolitiikan takia.”

Hyvä suhdannepolitiikka on luonteeltaan nopeavaikutteista ja määräaikaista tai vaihtoehtoisesti rakenteellisten uudistusten ajallista siirtämistä. Se ei saisi myöskään kasvattaa pitkän aikavälin kestävyysvajetta merkittävästi.

”Tuloveron alentaminen vaikuttaa nopeasti. Tuloveroasteikkoa saa muutettua vaikka kesken vuotta, jos poliittista tahtoa löytyy. Keskuskauppakamarin mallissa tuloveroasteikkoa madalletaan kautta linjan. Katsoimme sen hyväksi ratkaisuksi, koska suomalaisen työn verotuksen lisäksi myös veroprogressio on jyrkkää. Noin 2500 euron kuukausituloilla suomalainen saattaa saada 100 euron veronkorotuksesta vain 50 euroa käteen”, Kotamäki sanoo.

”Mallissamme olemme lähteneet siitä, että muutos olisi pysyvä. Menetetyt verotulot olisi tarkoitus kattaa myöhemmin, arviolta vuonna 2022, siirtämällä verotuksen painopistettä kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Tämä olisi hyvin linjassa mm. hallituksen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa.”

Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat maailman korkeimpia. Korkeat menot tarkoittavat myös osin markkinoiden vääristymiä sekä korkeaa verotusta. Nyt ei ole oikea paikka lisätä julkisia menoja rakenteellisesti.

”Nyt on oltava läpinäkyvä erilaisten toimenpiteiden suhteen. Riski on, että päättäjät salakavalasti lisäävät rakenteellisesti eli pysyvästi julkisia menoja suhdannepolitiikan varjolla. Omassa ehdotuksessa pyrimme olemaan läpinäkyviä: kyse on rakennepoliittisesta, mutta kustannusneutraalista toimesta, joka ajoitetaan suhdannepoliittisista syistä alkavaksi, kun elvytyksen aika on”, Kotamäki summaa.

Keskuskauppakamari on julkaissut elvytyspaketin talouden käynnistämiseksi akuutin kriisin hellitettyä. Lue koko elvytyspaketti.
AVAINSANAT: ANSIOTULOVEROTUS, KORONA, MAURI KOTAMÄKI, POLITIIKKA
Artikkelien selaus

1.4.2020 Kauppakamarien kysely: Yritysten tilanne heikentynyt merkittävästi kahdessa viikossa – kaksi kolmasosaa aikoo lomauttaa tai irtisanoa

31.3.2020 | K3 VIESTINTÄ
Lähes kaksi kolmasosaa kauppakamarien kyselyyn vastanneista liki 3400 yrityksestä aikoo lomauttaa tai irtisanoa työntekijöitään. Reilu 40 prosenttia yrityksistä oli jo maanantaihin mennessä antanut lomautusvaroituksen tai kutsunut yt-neuvottelut. Tilanne on synkentynyt merkittävästi kahden viikon aikana, jolloin kauppakamarit toteuttivat kyselyn edellisen kerran.

Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Helsingissä torstaina 30. elokuuta 2018.
”Kahdessa viikossa taloustilanne on konkretisoitunut monelle yritykselle ja mennyt merkittävästi huonompaan suuntaan. Kaksi viikkoa sitten tekemässämme kyselyssä liki puolet yrityksistä vastasi, ettei koronavirus ollut vaikuttanut yrityksen liikevaihtoon negatiivisesti. Nyt vastaava osuus oli enää neljännes”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.

Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista yrityksistä puolestaan kertoi, että konkurssin riski on kasvanut merkittävästi koronaviruksen aiheuttaman tilanteen takia. Kaksi viikkoa sitten noin 30 prosenttia yrityksistä koki konkurssiriskin nousseen.

”Yrityksiltä suoraan saamani viesti on sama kuin mitä kyselymme osoittaa: negatiiviset vaikutukset ovat jo nyt merkittäviä, mutta suuremmat vaikeudet ovat vielä edessäpäin. Hallitus on tehnyt hyviä toimia pelastaakseen yrityksiä konkurssiaallolta ja pitääkseen kiinni työpaikoista, mutta lisää toimia tarvitaan”, Romakkaniemi sanoo.

Uutena kysymyksenä kyselystä selviää, että kaksi kolmasosaa yrityksistä on jo käyttänyt tai aikoo käyttää hallituksen tarjoamia joustoja. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan yritysten tarve joustoa antaville toimenpiteille on valtava.

”Lähes puolet yrityksistä aikoo hyödyntää verottajan myöntämiä joustoja tai eläkemaksujen tavallista pidempää maksuaikaa. Business Finlandin kehitysrahoitusta hakee noin kolmasosa vastanneista ja pankin kanssa uutta lainaa tai vanhojen lainojen lyhennysvapaista neuvottelee niin ikään noin kolmannes vastanneista”, Kotamäki sanoo.

Hallituksen toimenpiteistä huolimatta yritysten kriisi kärjistyy yhä. Romakkaniemen mukaan hallituksen on tehtävä enemmän yritysten ja työllisyyden eli työntekijöiden hyväksi.

“Rahoituksen ja maksujen siirtämisten lisäksi tarvitaan myös suoraa tukea. Valtion tulisi ottaa sairauspoissaolojen kustannukset sekä työnantajien sairausvakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksut määräaikaisesti kannettavakseen”, Romakkaniemi sanoo.

“Lisäksi pahiten kärsineet alat kuten matkailu- ja ravintola-ala, luovat alat sekä henkilöliikenne tarvitsevat räätälöityä suoraa tukea”, Romakkaniemi sanoo.

Romakkaniemi vaatii myös, että verojen maksamisen lykkäämisen tulisi olla korotonta. Lisäksi jo sovittujen työnlainsäädännön joustojen voimassaoloa tulee jatkaa vuoden loppuun asti.

Kysely lähetettiin kaikille kauppakamarien jäsenyrityksille 30.3.2020. Vastauksia oli tullut klo 18 mennessä noin 3400, mikä on poikkeuksellisen paljon lyhyestä vastausajasta huolimatta. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta, ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin toimenpide-ehdotukset

Toisen kyselyn taustatiedot ja tulokset

AVAINSANAT: JUHO ROMAKKANIEMI, MAURI KOTAMÄKI, POLITIIKKA, YRITYKSET, YRITYSTEN LIIKETOIMINTA

27.3.2020 Koronaviruskriisistä johtuva kausityöntekijöiden puute on ajamassa maataloutta ahdinkoon

25.3.2020 | K3 VIESTINTÄ
Keskuskauppakamari on huolissaan koronaviruskriisin aiheuttamasta kausityöntekijöiden puutteesta erityisesti marja- ja maatiloilla. Mikäli työvoimapulaa ei ratkaista, ajautuu moni tila vaikeisiin ongelmiin. Hallitukselta odotetaan pikaista apua näiden yritysten ahdinkoon.

Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.
Suomen maatalouden rattaat pyörivät suurelta osin kausityöntekijöiden voimin. MTK:n mukaan maaseudulla tarvitaan vuosittain jopa 16 000 kausityöntekijää. Koronaviruskriisin seurauksena taudin leviämisen estämiseksi tehdyt liikkumisen rajoitukset estävät ainakin tällä hetkellä myös kausityöntekijöiden saapumisen ulkomailta Suomeen.

”Mikäli kausityöntekijöihin liittyvää ongelmaa ei ratkaista pikaisesti, voi monella yrittäjällä jäädä investoinnit tulevan kesän satoa varten tekemättä. Miksi ottaa riskiä, jos työvoimaa ei ole? Ruuan tuotannon osalta tarve työvoimalle alkaa jo nyt eikä vasta kesällä”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

”Kausityöntekijöiden puutteella on vaikutuksia lähes kaikkien suomalaisten arkeen. Esimerkiksi suomalaisten marjojen ja muiden maatalouden tuotteiden saatavuus voi tulevana kesänä heikentyä merkittävästi ilman kausityöntekijöitä. Tuotantoa ei välttämättä pystytä pitämään normaalilla tasolla”, sanoo Valtonen.

Suomeen tuli kausityötodistuksella, eli viisumivapaista maista, vuonna 2019 noin 10 000 henkilöä. Oleskelulupia kausityön perusteella myönnettiin samana vuonna noin 1100. Tämän lisäksi Suomeen tuli vielä henkilöitä kausityöviisumilla. Tilastojen valossa suurin hakijaryhmä on viime vuosina ollut Ukrainan kansalaiset. Vuosittaisten kausityöntekijöiden joukko on suuri ja työvoimana kriittinen muun muassa marja- ja maatiloille.

Koronaviruskriisin takia maan rajat ovat kiinni ja erilaisten lupahakemusten vastaanottaminen keskeytetty. Vain niin sanottu välttämätön työmatkaliikenne on sallittua. Kausityöntekijöiden osalta pitää löytää ratkaisu, jossa ainakin tuotannon kannalta kriittiset kausityöntekijät saadaan maahan välttämättöminä työntekijöinä. Tämän lisäksi pitää vielä ratkaista, kuinka kausityöntekijöille saadaan asianmukainen lupa tulla tekemään kausitöitä Suomeen ja miten näiden ihmisten liikkuminen kotimaastaan Suomeen järjestyy.

”Terveyteen liittyvät näkökulmat ovat ilman muuta tärkeimpiä tässä tilanteessa. Silti meidän pitää varmistaa, että yritystoiminta ei vaikeudu kohtuuttomasti eikä suomalainen ruuantuotanto vaarannu. Kausityöntekijöihin liittyvä haaste on kyllä ratkaistavissa vaarantamatta koronaviruksen torjuntaa”, toteaa Valtonen.

Koronaviruskriisin seurauksena liikenneyhteydet Suomeen ovat väliaikaisesti heikentyneet merkittävästi. Vaikka kausityöntekijöihin liittyvät muut asiat saadaan ratkaistua, pitää vielä miettiä miten välttämätön työmatkaliikenne näiden henkilöiden osalta saadaan järjestymään eli miten kausityöntekijät saadaan fyysisesti kotimaastaan Suomeen.

Keskuskauppakamarin mielestä ratkaisuja pitää hakea myös maan rajojen sisäpuolelta. Koronaviruskriisin seurauksena lomautettujen ja työttömien määrä tulee valitettavasti kasvamaan. Osana työllistämistoimia voidaan kannustaa halukkaita vailla työtä olevia suomalaisia maatalouden kausitöihin. Myös palkkatukea voidaan käyttää nykyistä laajemmin, jotta esimerkiksi nuoria ja osatyökykyisiä voidaan paremmin hyödyntää kausityövoimana.

27.3.2020 Keskuskauppakamari: Tavaraliikenteen toimivuus turvattava

Keskuskauppakamari: Tavaraliikenteen toimivuus turvattava
24.3.2020 | K3 VIESTINTÄ
Koronaviruspandemia vaikuttaa Euroopassa voimakkaasti tavaraliikenteen kulkuun. Rajojen sulkeminen on aiheuttanut viivästyksiä maantiekuljetuksissa. Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood muistuttaa, että pitkät rekkajonot Euroopan sisärajoilla viivästyttävät rahtia ja aiheuttavat ammattikuljettajille vaikeat työolosuhteet.

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. Kuva: Liisa Takala
”Tilanne on muuttunut nopeasti ja tulee muuttumaan jatkossakin. Henkilöliikenteen rajoituksista huolimatta on tärkeää, että tavaraliikenne saadaan sujumaan. Suomen talous on verkottunut globaalitalouteen ja häiriöt logistiikkaketjuissa tuntuvat heti viennissä ja tuonnissa. Nyt on oikea hetki karsia tarpeetonta byrokratiaa, joka ei ole olennaista viruksen leviämisen estämisessä tai hidastamisessa”, Wood sanoo.

Euroopan komission tavoitteena on pitää tavarankuljetukset liikkeellä Euroopassa myös poikkeuksellisina aikoina. Jäsenvaltioiden tulee nimetä merkitykselliset rajanylityspaikat ja taata näillä rajanylityspaikoilla ”vihreät kaistat” kaikille tavarankuljetuksille. Komissio on myös asettanut 15 minuutin enimmäisajan sisältäen raja- ja terveystarkastukset maaliikenteen rajanylityksille. Wood sanoo, että komission aloite on erittäin tervetullut auttamaan tavaraliikenteen sujuvuutta Euroopassa.

”Ammattikuljettajat tekevät arvokasta työtä sekä kotimaan että ulkomaanliikenteessä. On tärkeää, että ammattikuljettajille ei aseteta aiheettomia karanteeni- tai matkustusrajoitteita ja että heille taataan turvalliset työolosuhteet myös poikkeuksellisissa oloissa”, Wood sanoo.

Vihreillä rajaylityskaistoilla rajamuodollisuudet on kevennettävä minimiin. Asiakirjat on voitava toimittaa tai esittää sähköisesti. Woodin mukaan kuljettajille on annettava mahdollisuus pysyä ajoneuvossa tarkastusten ajan ja kuljettajilta ei tulisi vaatia muita asiakirjoja kuin henkilöllisyystodistus, ajokortti ja mahdollisesti todistus työnantajalta.

Tavaroiden liikkuvuuden turvaamiseksi viranomaisten tulee mitoittaa rajoitukset tarkasti. Komissio kehottaa jäsenmaita keskeyttämään voimassa olevat rajoitukset, kuten ajokiellot viikonloppuisin tai öisin.

Euroopan komissio julkaisi eilen 23.3. suositukset tavaraliikenteen toimivuuden takaamiseksi unionin sisämarkkinoilla pandemian aikana. Eri EU-maiden tilannetta koronavirustoimien osalta voi seurata täältä.

24.3.2020 Uusi investontijärjestely koronaviruksen vaikutusten lieventämiseksi: Suomen osuus 24 miljoonaa euroa

/finland/file/eurokolikotcopyrightctibor13-stockadobecompienijpg_fieurokolikot_copyright_ctibor13_-_stock.adobe_.com_pieni.jpg
Eurokolikot
Copyright tibor13 – stock.adobe.com
Komissio ehdottaa, että se luopuu tänä vuonna velvoitteestaan periä EU-mailta takaisin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista suoritetut käyttämättä jääneet ennakkomaksut. Näin vapautetaan koronaviruksen vaikutusten lieventämiseen yhteensä 37 miljardia euroa. Suomen osuus on 24 miljoonaa euroa. Lisäksi komissio maksaa Suomelle tämän vuoden ennakkomaksuja yhteensä n. 37 miljoonaa euroa.

23/03/2020
Komissio on käynnistänyt koronaviruksen vaikutusten lieventämiseksi investointialoitteen (Coronavirus Response Investment Initiative, CRII), jolla tuetaan erityisesti terveydenhuoltojärjestelmiä, pk-yrityksiä, työttömäksi jääviä työntekijöitä ja yleensäkin koronaviruksen vaikutusten kannalta erityisen haavoittuvia talouden aloja.

Komissio ehdottaa, että se luopuu tänä vuonna velvoitteestaan periä EU-mailta takaisin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista suoritetut käyttämättä jääneet ennakkomaksut.

Toimenpiteessä vapautetaan koronaviruksen vaikutusten lieventämiseen EU-maissa yhteensä 37 miljardia euroa.

Suomen kohdalla tämä tarkoittaa noin 24 miljoonaa euroa.

Lisäksi komissio maksaa Suomelle kahdessa erässä – maaliskuussa ja huhtikuussa – tämän vuoden ennakkomaksuja yhteensä n. 37 miljoonaa euroa.

Komission tavoitteena on ohjata 37 miljardia euroa julkisia varoja nopeasti koronaviruksen aiheuttaman kriisin vaikutusten lieventämiseen Euroopassa.

Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että se luopuu tänä vuonna velvoitteestaan periä EU-mailta takaisin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista suoritetut käyttämättä jääneet ennakkomaksut.

EU-maiden edellytetään käyttävän varat rakennerahastojen puitteissa tehtävien investointien vauhdittamiseen.

Tavallisesti maiden pitää itse rahoittaa tietty osuus investoinneista, jotta ne saavat käyttöönsä seuraavan rahoituserän.

Komissio ehdottaa, että maat saisivat nyt käyttää ennakkomaksuista jäljellä olevan osuuden kansallisen yhteisrahoitusosuutensa rahoittamiseen.

Ehdotus voidaan panna täytäntöön muuttamalla rakennerahastojen yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta.

Komissio esittää säädösmuutoksen pian EU:n neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

Tämän jälkeen EU-maiden kansallisia toimenpideohjelmia mukautetaan tarvittaessa rahoituksen ohjaamiseksi tärkeimmille aloille: lyhyen aikavälin toimiin, terveydenhuoltoon, työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin sekä muille aloille, joihin epidemia eniten vaikuttaa.

Lisää aloitteesta: https://ec.europa.eu/regional_policy/en/newsroom/coronavirus-response/

24.3.2020 Pk-yritysten kehittämisavustuksiin 50 miljoonaa euroa koronavirustilanteen haittojen torjumiseksi

Hallitus on valmistellut mittavan tukipaketin yrityksille koronavirusepidemian haittojen torjumiseksi. ELY-keskuksille myönnetään 50 miljoonaa euroa yritysten kehittämisavustuksiin. Lisärahoituksella tuetaan pk-yrityksiä, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä. Avustus on käytettävissä koko maassa.

Tavoitteena on käynnistää avustuksen haku viikolla 13 erillisellä hakuilmoituksella ELY-keskusten verkkosivuilla.

Seuraa ELY-keskusten päivittyviä verkkosivuja.

Lisätietoa: TEM-konserni seuraa koronaviruksen vaikutuksia yrityksiin, työllisyyteen, kuluttajiin sekä huoltovarmuuteen

20.3.2020

19.3.2020 Kauppakamarien kysely: Kolmasosa yrityksistä pelkää konkurssia

18.3.2020 | K3 VIESTINTÄ
Lähes kolmasosa kauppakamarien kyselyyn vastanneista 4000:sta yrityksestä kokee, että konkurssin todennäköisyys on kasvanut merkittävästi koronavirusepidemian takia. Yli puolet yrityksistä kertoo, että lomautukset tai irtisanomiset ovat todennäköisiä seuraavan kahden kuukauden aikana.

Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa
Kyselyn mukaan kauppakamarien jäsenyrityksistä hieman yli 30 prosenttia sanoo, että yrityksen konkurssin riski on noussut merkittävästi koronavirusepidemian takia. Valtaosa kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, että lomautuksia ja irtisanomisia on odotettavissa seuraavan kahden kuukauden aikana. Liki neljännes vastanneista on jo kutsunut yt-neuvottelut koolle tai antanut lomautusvaroituksen.

”Kyselystä käy selväksi, että koronavirusshokki ravistelee koko yrityskenttää. Tilanne on hyvin vakava ja vaatii nopeita vastauksia ja järeitä toimia hallitukselta, jos haluamme pitää kiinni työpaikoista”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.

Yli puolet kauppakamarien jäsenyrityksistä vastaa, että koronavirusepidemia on vaikuttanut liikevaihtoon jo nyt negatiivisesti. Yritysten odotukset ovat vielä tätäkin synkemmät, sillä yli 90 prosenttia odottaa negatiivisten vaikutusten realisoituvan seuraavan kahden kuukauden aikana.

”Tässä vaiheessa on jo selvää, että kysynnän pudotuksen takia yritysten on pakko sopeuttaa kustannuksiaan tai konkurssiaallolta ja sitä myöten työttömien määrän jyrkältä kasvulta ei vältytä”, Romakkaniemi sanoo.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki on huolissaan Suomen markkinarakenteesta.

”Suomen rakenteet eivät historian valossa ole olleet erityisen joustavia. Kriiseistä toipuminen on kestänyt pitkään. Siksi on nyt erityisen tärkeää, että onnistuisimme ehkäisemään ennalta yritysten konkurssit ja työttömyyden kohoamisen”, Kotamäki sanoo.

Kyselytutkimuksessa annettiin poikkeuksellisen paljon, yli 2000 avovastausta, jotka keskittyivät tarpeellisiksi koettuihin toimenpiteisiin. Romakkaniemen mukaan vastauksista välittyy yritysten huoli tästä hetkestä ja tulevaisuudesta.

”Yksi asia käy selväksi: hallituksen toistaiseksi linjaamat toimenpiteet eivät ole vielä riittäviä. Tarvitaan lisää, jotta päästäisiin pahimman kriisin yli”, Romakkaniemi sanoo.

Yritysten vastauksista nousee selvästi esiin huoli välittömän kysyntälaman yli pääsemisestä. Kyselyyn vastanneiden yritysten neljä välttämättömimmäksi katsomaa toimenpidettä ovat:

Verojen ja työnantajamaksujen maksuaikoja on pidennettävä.
Nopeat rahoitusinstrumentit kassakriisin varalle kaiken kokoisille yrityksille otettava käyttöön.
Lomautukset ja yt-neuvottelut voitava panna nopeammin käytäntöön.
Valtion pitää kantaa suurempi vastuu sairauspoissaoloista aiheutuvista kustannuksista.
Keskuskauppakamari vaatii hallitukselta ripeitä lisätoimenpiteitä.

“Toimenpidelistalla tulisi olla mm. joustavuutta verotuksen ja vakuutusmaksujen tilitykseen sekä valtion suurempi rooli sairauspoissaolojen kustannuksista”, vaatii Romakkaniemi.

Toimenpiteitä tarkennetaan erillisessä, liitteenä olevassa muistiossa.

Kysely lähetettiin kaikille kauppakamarien jäsenyrityksille ja vastausaika oli 16.-17.3.2020. Vastauksia kertyi yli 3800, mikä on poikkeuksellisen paljon lyhyestä vastausajasta huolimatta.

Liitteet:

Keskuskauppakamarin toimenpide-ehdotukset

Kyselyn taustatiedot ja tulokset

AVAINSANAT: JUHO ROMAKKANIEMI, KORONAVIRUS, MAURI KOTAMÄKI, POLITIIKKA, TALOUS, YRITYKSET

19.3.2020 Keskuskauppakamari: Vienti, tuonti ja työmatkat turvattava poikkeusoloissakin

19.3.2020 | K3 VIESTINTÄ
Koronaviruksen rajoittaessa maailmanlaajuisesti ihmisten liikkumista, on ulkomaankaupan ja välttämättömien työmatkojen sujuvuus varmistettava poikkeusoloissakin. Suomen vienti ja tuonti vaikuttavat toistaiseksi turvatulta, mutta työmatkojen osalta yritykset kaipaavat selkeitä viranomaisohjeita ja neuvontapuhelimen.

Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. Kuvaaja: Pasi Murto
”Yritykset eivät halua, että avaintyöntekijät tai asennusammattilaiset jäävät rajalle jumiin tai joutuvat karanteeniin”, korostaa Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.

”On elintärkeätä, että EU-maat ovat sopineet tavaraliikenteen toimivuudesta, sillä Suomenkin suorasta viennistä ja tuonnista EU:n osuus on lähes 60 prosenttia”, sanoo Vuori.

Seuraava haaste voi tulla vastaan EU:n ulkopuolisilla vientimarkkinoilla, jos Kiina, USA tai joku muu Suomelle keskeinen vientimaa päättää rajoittaa henkilöiden matkustamisen ohella tavaroiden tuontia Euroopasta koronauhkaan vedoten, pohtii Vuori.

Ylivoimaiset esteet supistuvan viennin riesana

Vuoren mukaan Suomen vienti ehti alkuvuonna kehittyä erittäin suotuisasti EU:n ulkopuolelle, mutta nyt maaliskuussa se on alkanut hyytyä. Kauppakamareiden myöntämien, tiettyjen maiden viennissä tarpeellisten alkuperätodistusten määrä on maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana laskenut jo yhdeksän prosenttia.

Sen sijaan yritykset ovat kaivanneet kauppakamareilta todistuksia koronaviruksen aiheuttamista viranomaisrajoituksista ja ylivoimaisesta esteestä ulkomaisia kauppakumppaneitaan varten. Vuori korostaakin, että viennin ja tuonnin toimivuus tavaraliikenne mukaan lukien on turvattava, vaikka henkilöiden liikkuvuutta rajoitetaan. Muutoin yhteiskuntamme moottori, talous leikkaa lopullisesti kiinni.

Välttämättömät työmatkat sallittava – selkeät ohjeet tarpeen

Viranomaisohjeiden mukaan välttämätön työmatkaliikenne on edelleen mahdollista ja jatkuu EU:n sisärajoilla.  Näin turvataan päivittäistavaroiden ja lääkkeiden saanti, eikä pysäytetä koko yhteiskuntaa taloudellisesti. Samoin sallitaan muu välttämätön ja perusteltu liikenne, kuten esimerkiksi merkittävä huoltotyö, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan huoltotiimin tai huoltomiehen suoritusta eikä työ siedä viivästystä.

Keskuskauppakamarin johtajan Timo Vuoren mukaan tämä lähtökohta on hyvä, mutta tulee käytännössä aiheuttamaan paljon epäselvyyttä siitä, voiko virolainen rakennusmies tai puolalainen asentajaryhmä tulla Suomeen töihin ja millä ehdoilla. Millainen työmatkaliikenne sallitaan Ruotsin ja Norjan rajoilla, alueilla, jotka ovat muutamassa kohdin yhtä ja samaa talousaluetta rajan molemmin puolin.

”Viranomaisilta kaivataan nyt selkeitä ohjeita sekä neuvontapalveluita yrityksille ja työntekijöille, jotka joutuvat arjessaan tätä miettimään. Kukaan ei halua jäädä rajalle jumiin tai joutua karanteeniin”, korostaa Vuori.

EU on aikaisemmin linjannut, että säännöllinen työmatkailu EU-maiden kesken pitää sallia.

AVAINSANAT: TIMO VUORI