1.6.2021 Suuri veroselvitys: Hyvä talouskehitys siivitti verotuotot kasvuun ennen koronakriisiä

Julkisen talouden vero- ja maksutuotot kasvoivat tasaisesti vuoteen 2019 saakka ja suurin osan tästä potista syntyi yritystoiminnan yhteydessä. Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä selviää, että vuonna 2019 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja noin 69 miljardia euroa. Tämä on viisi miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2017.

Kun yritysten maksamia ja tilittämiä veroja verrataan julkisen talouden keräämään kokonaisveropottiin, yritysten verojalanjälki kattaa kokonaisveropotista suurimman osan. Vuonna 2019 valtio ja kunnat keräsivät veroja lähes 73 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 28 miljardia euroa. Näistä vero- ja maksutuotoista 69 miljardia euroa kertyi siis yritystoiminnan yhteydessä.

”Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja kuten terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta, sosiaaliturvaa ja liikenneverkostoa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Noin puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen eli työllistämiseen.

“Mitä enemmän Suomessa on yrityksiä, jotka työllistävät ja investoivat, sitä enemmän valtio ja kunnat saavat verotuloja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi”, Kujanpää sanoo.

Osa veroista kohdistuu yrityksille, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista peritään asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot ja valmisteverot, osa pidätetään työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.

”Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yritysten kustannuksiksi, näitä verotuloja ei syntyisi ilman yritystoimintaa”, muistuttaa Kujanpää.

Verotuotot laskuun koronakriisin myötä

Vuonna 2019 verotuotot vielä kasvoivat, mutta koronakriisin myötä verotulot kääntyivät laskuun vuonna 2020. Muutamissa maakunnissa lasku alkoi kuitenkin jo ennen kriisiä vuoden 2019 puolella.

“Huolestuttavaa on se, että jo ennen koronakriisiä verotuotot kääntyivät laskuun osassa Suomea. Olisiko suunta ollut vuonna 2020 muuallakin sama ilman kriisiä, jää arvailujen varaan. Koronakriisi joka tapauksessa käänsi hyvän kehityksen. Ensi vuonna sitten näemme, kuinka suuri se lasku lopulta oli”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. 

Keskuskauppakamarin Suuri Veroselvityksessä on mukana yhteensä 343 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2019. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta.

Liite:

Keskuskauppakamarin Suuri Veroselvitys

Kujanpää Emmiliina

Emmiliina Kujanpää

JOHTAVA VEROASIANTUNTIJA

+358 40 768 0621

Mauri Kotamäki

PÄÄEKONOMISTI

+358 44 585 4298

20.4.2021 Vastuullisuuden ohjelmistoratkaisu Keskuskauppakamarilta

Keskuskauppakamarilla työskentelyssä yhdistyy monta minulle tärkeää asiaa. Saan tehdä vaikuttamistyötä. Voin olla mukana edistämässä vapaan, vauraan ja vastuullisen Suomen toimintaedellytyksiä ja voin olla myös mukana luomassa yhteiskuntaa ilman väärinkäytöksiä, ihmisoikeusrikkomuksia ja korruptiota. Todellista vapautta ja vaurautta henkilökohtaisessa elämässä tai yhteiskunnassa ei mielestäni voi luoda ilman vastuullisuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä.

Euroopan komission mukaan petoksista, korruptiosta ja muusta laittomasta toiminnasta johtuviin tulonmenetyksiin liittyvän riskin arvioidaan olevan pelkästään EU-tasolla 179–256 miljardia euroa. Suomessa Työterveyslaitoksen mukaan jopa yli 100 000 ihmistä kokee joutuvansa kiusaamisen kohteeksi työpaikallaan. Keskuskauppakamari on mukana mahdollistamassa kansalaisten aktiivista ja turvallista osallistumista väärinkäytösten ja epäkohtien korjaamiseen yhtiöissä ja yhteisöissä – ja miten muutenkaan Suomessa, kuin tietenkin teknologiaratkaisulla.

EU:n whistleblowing-direktiivi

EU-direktiivi 2019/1937 astui voimaan vuonna 2019 ja velvoittaa siten suomalaisiakin yrityksiä tarjoamaan anonyymin ilmoituskanavan väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen. Direktiivi edellyttää, että vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset, julkiset toimijat sekä vähintään 10 000 asukkaan kunnat ja kaupungit ottavat käyttöön kanavan, jonka kautta työntekijöiden ja ulkoisten eri sidosryhmien on mahdollista tehdä ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta anonyymisti ja turvallisesti. Direktiivi antaa vahvan suojan ilmoittajalle, mutta kanavan kautta voi päästä kiinni myös vääriin toimintatapoihin heti tuoreeltaan.

Ilmoituskanava on osa vastuullista johtamista ja liiketoimintaa. Se toimii työkaluna riskien- ja maineenhallinnassa. Tutkimusten mukaan vastuulliseen liiketoimintaan panostavat yritykset saavat myös reilusti etumatkaa kilpailijoihin nähden markkinoilla.

Suomessa direktiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistellaan tällä hetkellä oikeusministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä. Mukana oikeusministeriön työryhmässä on myös Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala. Direktiivi tulee panna jäsenmaissa täytäntöön 17.12.2021 mennessä.

Ohjelmistoratkaisu järjestöltä – Mihin tämä maailma on menossa? 

Kohti parempaa huomista. Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava tarjoaa direktiivin mukaisen ja suomalaisen ohjelmistoratkaisun kaiken kokoisille yrityksille ja yhteisöille kustannustehokkaasti ja vaivattomasti. Ilmoituskanava-palvelu tarjotaan Software as a Service (SaaS)-ratkaisuna. Keskuskauppakamari vastaa palvelun täydestä ylläpidosta, kehityksestä ja tietoturvaratkaisuista.

Ilmoituskanava on täysin räätälöitävissä yrityksen tarpeisiin mukautuvaksi ja tarjoaa myös kaikki halutut kieliversiot. Ratkaisu on rakennettu yhteistyössä kotimaisen ohjelmistoyritys Haltu Oy:n kanssa ja ohjelmiston palvelimet sijaitsevat myös Suomessa. Ohjelmiston alustakehityksessä on käytetty avoimen lähdekoodin GlobaLeaks-ohjelmistoa. GlobaLeaksin taustalta löytyy globaali ihmisoikeuksien puolustajien yhteisö, joka perustuu kansainvälisen solidaarisuuden, ihmisoikeuksien universaalisuuden ja jakamattomuuden, puolueettomuuden, riippumattomuuden ja monimuotoisuuden periaatteisiin.

Vahva tietosuoja ja tietoturva keskiössä

Keskuskauppakamarin Ilmoituskanavan tietoturva- ja tietosuojaratkaisut ovat keskeisessä roolissa direktiivin vaatimusten noudattamisen ja ilmoitusten tekijöiden anonymiteetin varmistamisen näkökulmasta. Kaikki luottamukselliset ilmoitukset palvelussamme salataan vahvasti yleisesti hyväksi ja luotettaviksi todetuilla salausmenetelmillä. Salauksen ansiosta voidaan varmistua alkuperäisen ilmoituksen muuttumattomuudesta ja suojasta. Ilmoitusten salausta ei voi purkaa tai muuttaa mitenkään jälkeenpäin.

Palvelun tietoturvaratkaisuja arvioidaan yhteistyössä kyberturvallisuuden hallintaan erikoistuneen suomalaisen kyberhyökkäysyhtiö Silverskin Information Security Oy:n kanssa. Noudatamme alan standardeja ja parhaita käytänteitä tietoturvatyön laadunvarmistamisessa mm. The Open Web Application Security Project (OWASP), The Web Application Security Consortium Project ja Microsoft Stride. Palvelun tietoturvatasoa mitataan ja varmistetaan penetraatiotestausten avulla.

Onko teillä jo direktiivin mukainen Ilmoituskanava?

Esittelemme mielellämme Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palvelun sitoumuksetta n. 45min Teams-demopalaverin muodossa. Varaa esittelyaika tästä.

Keskuskauppakamari järjestää myös säännöllisiä tietoiskuja sekä koulutusta EU direktiivin velvoitteista ja kanavan käyttöönotosta. Tapahtumat soveltuvat henkilöille, joiden vastuulla on ilmoituskanavan käyttöönotto ja siitä viestiminen, esimerkiksi toimitusjohtaja, talousjohtaja, viestintäjohtaja, lakiasiainjohtaja tai henkilöstöjohtaja. Linkit tapahtumiin löydät täältä.

Lisätietoa EU direktiivistä ja palvelustamme löydät osoitteesta: www.ilmoituskanava.fi.

Kysymyksiä palvelustamme voit esittää myös suoraan meille:

Mirva Monti, avainasiakaspäällikkö
mirva.monti@chamber.fi 0445258050

Max Moiseev, tietohallintojohtaja
max.moiseev@chamber.fi 0505975135

20.4.2021 Kolme vinkkiä osakeyhtiön veroilmoitukseen vuodelta 2020

Verohallinto on päättänyt pidentää joulukuussa 2020 tilikautensa päättäneiden yhteisöjen ja yhteisetuuksien veroilmoituksen jättöaikaa kuukaudella toukokuun 2021 loppuun saakka. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää antaa kolme vinkkiä osakeyhtiön veroilmoituksen täyttämiseen.

  1. Tarkista, ovatko verotuksessa vähennettäväksi vaatimanne poistot sopivalla tasolla. Elinkeinotoimintaa tai maataloustoimintaa harjoittavat yritykset saavat halutessaan vähentää kaksinkertaiset poistot uutena hankitusta irtaimesta käyttöomaisuudesta, eli koneista ja laitteista, jotka yritys on ottanut käyttöönsä aikaisintaan 1.1.2020. Irtaimen käyttöomaisuuden poistoja ei kuitenkaan kannata vähentää kaksinkertaisina, jos aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut tappiot jäisivät tuplapoistojen vuoksi käyttämättä. Tuplapoistojen vähentäminen ei välttämättä hyödytä myöskään silloin, jos elinkeinotoiminnan tulos vuodelta 2020 painuu tappiolliseksi jo ennen tuplapoistojen vähentämistä.

 

  1. Tarkista korkomenojen vähennyskelpoisuus verotuksessa. Koronapandemian vuoksi yritysten pääsyä verojen maksujärjestelyyn helpotettiin, ja maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorkoa alennettiin 1.3.-31.8.2020 erääntyneiden verojen osalta seitsemästä prosentista 2,5 prosenttiin. Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorko ei kuitenkaan ole verotuksessa vähennyskelpoinen korkomeno, joten se tulee ilmoittaa veroilmoituksella vähennyskelvottomana menona. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 10 §:n mukaan myös muut veronmaksun viivästymiseen liittyvät korot ja veronlisäykset ovat tuloverotuksessa vähennyskelvottomia menoja.

 

  1. Tarkista alaskirjattujen saamisten vähennyskelpoisuus verotuksessa. Koronapandemian heikentämän taloustilanteen vuoksi moni osakeyhtiö on joutunut kirjaamaan alas saamisiaan muilta yrityksiltä. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 17 §:n nojalla myyntisaamisten arvonalenemiset ovat vähennyskelpoisia, mutta muiden saamisten alaskirjauksista verotuksessa voi vähentää vain lopullisiksi todetut arvonalenemiset. Saamisen arvonalenemista voidaan pitää lopullisena esimerkiksi velallisen konkurssissa viimeistään lopputilityksen antamisen jälkeen.

 

27.8.2020 Elinkeinoelämän järjestöt yhdessä: Pääministerin esitys työajan dramaattisesta lyhentämisestä on täysin väärä suunta

Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin nosti maanantaina puoluekokouksessa pitämässään linjapuheessa yhtenä keskeisenä teemana esille tavoitteen työajan lyhentämisestä. Tulevina vuosina hän vaati konkreettisten askelmerkkien asettamista siitä, miten asiassa voidaan Suomessa edetä. Elinkeinoelämän näkökulmasta tämä viesti on totaalisen väärä.

Pelkkänä visionakin viesti on pääministeriltä äärimmäisen vaarallinen tilanteessa, jossa Suomi velkaantuu ennätysvauhtia, korona iskee työpaikkoihin ja näkymä on hyvin sumea suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisen näkökulmasta. Nyt pitää kaikki tarmo suunnata talouden ja työllisyyden käänteen tekemiseen.

Toteutuessaan esitys tarkoittaisi hurjaa kustannusten nousua ja kilpailukyvyn heikennystä työnantajille tilanteessa, jossa yritysten kilpailutilanne on kiristynyt äärimmilleen.

Kokoaikaisten työntekijöiden työaika on Suomessa EU:n lyhyimpiä. Suomen kaikkien työntekijöiden työaika on EU:n keskitason alapuolella. Tämä koskee kaikkia toimialoja ja molempia sukupuolia.

Elinkeinoelämän järjestöt ovat esittäneet runsaasti erilaisia toimenpiteitä talouden kääntämiseksi laaja-alaiseen kasvuun mahdollisimman nopeasti koronakriisin otteen hellittäessä. Meillä on tähän onnistumisen edellytyksiä.

Suomella on edessä pitkä marssi koronakriisistä selviämiseen ja se edellyttää määrätietoisia päätöksiä työllisyyden nostamiseksi. Esitys työajan dramaattisesta lyhentämisestä on täysin väärä suunta.

Allekirjoittajat ja lisätiedot:

Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari, p. 0400-505269, juho.romakkaniemi@chamber.fi

Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto, p. 040-8417779, jyri.hakamies@ek.fi

Auli Hänninen, toimitusjohtaja, Perheyritysten liitto, p. 0400-415230, auli.hanninen@perheyritys.fi

Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät, p. 040-5041944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi

29.4.2020 Kauppakamarin talouskatsaus: Koronakriisin taloudelliset menetykset turvattava terveydellisesti turvallisella tavalla

 | 

Kauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla.  Tässä katsauksessa keskitytään koronaviruspandemian talousvaikutuksiin. 

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. 

Koronaviruspandemia johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin. Karanteenitoimenpiteet muuttavat ihmisten kulutuskäyttäytymistä, aiheuttavat tulonmenetyksiä yrityksille, työttömyyttä ihmisille ja pahimmassa tapauksessa konkurssiaallon.  

 ”Jos kriisi pitkittyy kovasti, voivat vaikutukset olla systeemisiä. Tässä tapauksessa esimerkiksi kansantalouden pankki- ja vakuutussektori saattaa olla uhattuna. Päättäjien tehtävänä tulee olla sellaisen politiikan toteuttaminen, joka minimoi taloudelliset menetykset terveydellisesti turvallisella tavalla”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.  

 Kotamäen mukaan rajoitustoimia ei kannata jatkaa aikaansa pitempään, sillä taloudelliset vaikutukset muuttuvat kestämättömiksi. Myös viruksen mahdollinen toinen aalto muuttuu sitä voimakkaammaksi, mitä kauemmin eristäytyneisyyttä jatketaan.  

 Kotamäki muistuttaa, että jokainen viikko eristäytymistä maksaa Suomelle 1,2 miljardia euroa. Eristäytymiseen liittyvillä politiikkatoimilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille.  

 ”Emme ihan tarkkaan ottaen tiedä, missä kohtaa epidemiaa olemme juuri nyt. Olennainen kysymys on, mikä on tartuttavuusluku nyt ja lähitulevaisuudessa, mikäli rajoituksia aletaan avaamaan. Eristymistä olisi kuitenkin mahdollista alkaa purkamaan asteittain laajamittaista testaukseen pohjautuvaa strategiaa hyödyntäen.” 

 Kotamäen mukaan kriisin alkuvaiheen yksi tuottavimmista investoinneista olisi rakentaa terveydenhuollollista kapasiteettia ja testauskapasiteettia. Testauskapasiteetin tärkeyttä on pidetty esillä lähes kriisin alkuvaiheesta asti, mutta valitettavasti hallituksen toimet ovat olleet tässä suhteessa hitaita ja riittämättömiä. 

 ”Monella muulla tavalla hallituksen toimenpiteet ovat olleet hyviä, mutta testauskapasiteetissa, viestinnässä ja yritysten tukipolitiikan yksityiskohdissa olisi vielä parantamisen varaa”, Kotamäki pohtii. 

 Tällä hetkellä ennustelaitosten arviot vuoden 2020 talouskasvuksi ovat kerääntyneet noin negatiivisen kuuden prosentin ympärille. Skenaarioharjoituksissa, jossa liikkumista rajoittavat toimenpiteet jatkuvat odotettua pitempään, on päästy kaksinumeroisiin tuotannon menetyksiin. 

 Kotamäen mukaan päättäjien tulisi valmistautua myös elvyttävään talouspolitiikkaan, jahka ihmisiin kohdistuvat rajoitukset lieventyvät. Kauppakamarit ovat ehdottaneet ostovoiman parantamista mm. ansiotuloverotusta keventämällä sekä väliaikaisesti kotitalousvähennystä laajentamalla ja arvonlisäverotusta madaltamalla ravintola- ja ateriapalveluiden sekä anniskelun osalta.  

 ”Lisäksi erityisesti nopeasti toimeen pantavia infrahankkeita pitäisi käynnistää niin paljon, kuin mahdollista, koska korjaus- ja investointivelan umpeen kurominen on nyt mahdollista yhdistää hyvään suhdannepolitiikkaan. Myös työttömyysturvaa olisi syytä laajentaa – erityisesti niiden osalta, jotka ovat pelkästään peruspäivärahan varassa”, Kotamäki sanoo. 

 Lisätietoja:

Kauppakamarin talouskatsaus  

24.4.2020 Elinkeinoelämän järjestöjen yhteiset ehdotukset yritysten kriisiavuksi: ”Pelastetaan suomalaiset yritykset ja työpaikat”

 | 

Elinkeinoelämän järjestöt (Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät) ehdottavat yhdessä maan hallitukselle toimia, joilla autetaan yritykset ulos koronakriisistä ja pelastetaan suomalaisten työpaikat. Suomen hallitus on jo tehnyt päätöksiä yritysten auttamiseksi, mutta lisää tarvitaan. Järjestöt ehdottavat toimia maan hallituksen lisätalousarvioon.

– Me elinkeinoelämän järjestöt näemme eturivistä, miten suomalaiset yritykset kärsivät koronakriisistä. Toivomme maan hallitukselta päätöksiä, joilla turvataan yritysten elinmahdollisuudet ja suomalaiset työpaikat, sanovat Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi, EK:n Jyri Häkämies, Perheyritysten liiton Auli Hänninen ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen.

Elinkeinoelämän järjestöt ehdottavat:

Helpotuksia työnantaja- ja eläkemaksuihin

Koronakriisi iski ensin nopeasti kauppaan ja palveluihin, mutta on leviämässä sieltä laajalti muille toimialoille. Elinkeinoelämän järjestöt ehdottavat helpotuksia työnantaja- ja eläkemaksuihin, koska ne auttavat tasapuolisesti kaikkia yrityksiä alaan katsomatta ja ne voidaan jakaa nopeasti.

 Yritysten työllistämiskustannusten alentamiseksi valtio maksaa yksityisen sektorin työnantajien puolesta työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ajalta 1.6.-31.12.2020. Kustannus valtiolle on noin 700-750 miljoonaa euroa. Yrittäjien taloudellisen ahdingon helpottamiseksi valtio maksaa yrittäjien YEL-vakuutusmaksut ajalta 1.6.-31.12.2020. YEL-työtulot pidetään ennallaan. Kustannus valtiolle on noin 540 miljoonaa euroa.

Finnveran takauksien nosto 90 prosenttiin

Yritysten maksuvalmiuden turvaamiseksi nostetaan Finnveran takausosuus nykyisestä 80 prosentista 90 prosenttiin yrityskoosta riippumatta. Finnveran takausosuuden nosto antaa yrityksille paremmat eväät hankkia pankki- ja muuta rahoitusta.

Takautuva tappiontasaus eli niin sanottu carry back helpottamaan yritysten kassakriisiä

Yritysten kassan riittävyyden turvaamiseksi muutetaan yritysverostusta määräaikaisesti niin, että vuonna 2020 on mahdollisuus myös takautuvaan tappiontasaukseen (ns. carry back). Mallissa yritys saisi takautuvasti vähentää vuodelle 2020 ennakoitua tappiota vuoden 2019 voitostaan erikseen säädettävään enimmäismäärään (esim. 2 milj. €) asti. Näin yritys saisi veronpalautusta viime vuodelta maksamistaan veroista, mikä vahvistaisi sen selviytymiskykyä koronakriisin yli. Malli vähentäisi kuluvan vuoden verotuloja arviolta noin 200-300 miljoonalla eurolla, mutta kasvattaisi niitä myöhemmin, kun yritykset eivät voisi vähentää tämän vuoden tappiota enää tulevien vuosien voitoista. Julkisen talouden näkökulmasta toimen lopulliseksi menetykseksi jäisi lähinnä korkokustannusten pieni kasvu. Vastaava ratkaisu on tehty esimerkiksi Norjassa kriisitoimena koronatilanteessa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja Keskuskauppakamari, p. 040 050 5269, juho.romakkaniemi@chamber.fi

Pauliina Pulkkinen, viestintäjohtaja Keskuskauppakamari, p. 050 5745 288,
pauliina.pulkkinen@chamber.fi

20.4.2020 Keskuskauppakamari: Kylmäkäynnistetään taloutta alentamalla ansiotuloveroa

18.4.2020 | K3 VIESTINTÄ
Keskuskauppakamari ehdottaa ansiotuloverotusta alennettavaksi noin kahdella miljardilla eurolla karanteenitoimenpiteiden loppumisen jälkeen. Tuloverotuksen muutokset vaikuttavat nopeasti ja ovat siten hyvää suhdannepolitiikkaa. Suuri osa kuluttaa lisääntyneet tulot vahvistaen näin hyvää kierrettä.

”Kun yhteiskunnan sulku puretaan, tarvitsee talous kannustusta uuteen nousuun. Tulemme syksymmällä näkemään konkursseja sekä työttömyyttä, mikä tarkoittaa vähäisempää kulutusta ja mahdollisesti myös investointipulaa”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Keskuskauppakamarin ehdotuksen mukaan ansiotuloverotusta tulisi alentaa noin kahdella prosenttiyksiköllä kautta linjan. Viime vuoden lainsäädännön mukaan tämä tarkoittaisi arviolta kahden miljardin euron kevennyksiä. Koronaviruspandemian takia laskeneen palkkasumman takia todellinen alennus olisi nyt tätä pienempi.

”Ennusteiden mukaan bruttokansantuotteestamme saattaa tänä vuonna hävitä jopa 10-20 miljardia euroa. Nyt on julkisen vallan paikka vaikuttaa perinteisen keynesiläisen suhdanne-elvytyksen kautta. Tämä tarkoittaa julkisen talouden alijäämän väliaikaista kasvattamista suhdannepolitiikan takia.”

Hyvä suhdannepolitiikka on luonteeltaan nopeavaikutteista ja määräaikaista tai vaihtoehtoisesti rakenteellisten uudistusten ajallista siirtämistä. Se ei saisi myöskään kasvattaa pitkän aikavälin kestävyysvajetta merkittävästi.

”Tuloveron alentaminen vaikuttaa nopeasti. Tuloveroasteikkoa saa muutettua vaikka kesken vuotta, jos poliittista tahtoa löytyy. Keskuskauppakamarin mallissa tuloveroasteikkoa madalletaan kautta linjan. Katsoimme sen hyväksi ratkaisuksi, koska suomalaisen työn verotuksen lisäksi myös veroprogressio on jyrkkää. Noin 2500 euron kuukausituloilla suomalainen saattaa saada 100 euron veronkorotuksesta vain 50 euroa käteen”, Kotamäki sanoo.

”Mallissamme olemme lähteneet siitä, että muutos olisi pysyvä. Menetetyt verotulot olisi tarkoitus kattaa myöhemmin, arviolta vuonna 2022, siirtämällä verotuksen painopistettä kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Tämä olisi hyvin linjassa mm. hallituksen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa.”

Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat maailman korkeimpia. Korkeat menot tarkoittavat myös osin markkinoiden vääristymiä sekä korkeaa verotusta. Nyt ei ole oikea paikka lisätä julkisia menoja rakenteellisesti.

”Nyt on oltava läpinäkyvä erilaisten toimenpiteiden suhteen. Riski on, että päättäjät salakavalasti lisäävät rakenteellisesti eli pysyvästi julkisia menoja suhdannepolitiikan varjolla. Omassa ehdotuksessa pyrimme olemaan läpinäkyviä: kyse on rakennepoliittisesta, mutta kustannusneutraalista toimesta, joka ajoitetaan suhdannepoliittisista syistä alkavaksi, kun elvytyksen aika on”, Kotamäki summaa.

Keskuskauppakamari on julkaissut elvytyspaketin talouden käynnistämiseksi akuutin kriisin hellitettyä. Lue koko elvytyspaketti.
AVAINSANAT: ANSIOTULOVEROTUS, KORONA, MAURI KOTAMÄKI, POLITIIKKA
Artikkelien selaus

1.4.2020 Kauppakamarien kysely: Yritysten tilanne heikentynyt merkittävästi kahdessa viikossa – kaksi kolmasosaa aikoo lomauttaa tai irtisanoa

31.3.2020 | K3 VIESTINTÄ
Lähes kaksi kolmasosaa kauppakamarien kyselyyn vastanneista liki 3400 yrityksestä aikoo lomauttaa tai irtisanoa työntekijöitään. Reilu 40 prosenttia yrityksistä oli jo maanantaihin mennessä antanut lomautusvaroituksen tai kutsunut yt-neuvottelut. Tilanne on synkentynyt merkittävästi kahden viikon aikana, jolloin kauppakamarit toteuttivat kyselyn edellisen kerran.

Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Helsingissä torstaina 30. elokuuta 2018.
”Kahdessa viikossa taloustilanne on konkretisoitunut monelle yritykselle ja mennyt merkittävästi huonompaan suuntaan. Kaksi viikkoa sitten tekemässämme kyselyssä liki puolet yrityksistä vastasi, ettei koronavirus ollut vaikuttanut yrityksen liikevaihtoon negatiivisesti. Nyt vastaava osuus oli enää neljännes”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.

Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista yrityksistä puolestaan kertoi, että konkurssin riski on kasvanut merkittävästi koronaviruksen aiheuttaman tilanteen takia. Kaksi viikkoa sitten noin 30 prosenttia yrityksistä koki konkurssiriskin nousseen.

”Yrityksiltä suoraan saamani viesti on sama kuin mitä kyselymme osoittaa: negatiiviset vaikutukset ovat jo nyt merkittäviä, mutta suuremmat vaikeudet ovat vielä edessäpäin. Hallitus on tehnyt hyviä toimia pelastaakseen yrityksiä konkurssiaallolta ja pitääkseen kiinni työpaikoista, mutta lisää toimia tarvitaan”, Romakkaniemi sanoo.

Uutena kysymyksenä kyselystä selviää, että kaksi kolmasosaa yrityksistä on jo käyttänyt tai aikoo käyttää hallituksen tarjoamia joustoja. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan yritysten tarve joustoa antaville toimenpiteille on valtava.

”Lähes puolet yrityksistä aikoo hyödyntää verottajan myöntämiä joustoja tai eläkemaksujen tavallista pidempää maksuaikaa. Business Finlandin kehitysrahoitusta hakee noin kolmasosa vastanneista ja pankin kanssa uutta lainaa tai vanhojen lainojen lyhennysvapaista neuvottelee niin ikään noin kolmannes vastanneista”, Kotamäki sanoo.

Hallituksen toimenpiteistä huolimatta yritysten kriisi kärjistyy yhä. Romakkaniemen mukaan hallituksen on tehtävä enemmän yritysten ja työllisyyden eli työntekijöiden hyväksi.

“Rahoituksen ja maksujen siirtämisten lisäksi tarvitaan myös suoraa tukea. Valtion tulisi ottaa sairauspoissaolojen kustannukset sekä työnantajien sairausvakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksut määräaikaisesti kannettavakseen”, Romakkaniemi sanoo.

“Lisäksi pahiten kärsineet alat kuten matkailu- ja ravintola-ala, luovat alat sekä henkilöliikenne tarvitsevat räätälöityä suoraa tukea”, Romakkaniemi sanoo.

Romakkaniemi vaatii myös, että verojen maksamisen lykkäämisen tulisi olla korotonta. Lisäksi jo sovittujen työnlainsäädännön joustojen voimassaoloa tulee jatkaa vuoden loppuun asti.

Kysely lähetettiin kaikille kauppakamarien jäsenyrityksille 30.3.2020. Vastauksia oli tullut klo 18 mennessä noin 3400, mikä on poikkeuksellisen paljon lyhyestä vastausajasta huolimatta. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta, ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin toimenpide-ehdotukset

Toisen kyselyn taustatiedot ja tulokset

AVAINSANAT: JUHO ROMAKKANIEMI, MAURI KOTAMÄKI, POLITIIKKA, YRITYKSET, YRITYSTEN LIIKETOIMINTA

27.3.2020 Koronaviruskriisistä johtuva kausityöntekijöiden puute on ajamassa maataloutta ahdinkoon

25.3.2020 | K3 VIESTINTÄ
Keskuskauppakamari on huolissaan koronaviruskriisin aiheuttamasta kausityöntekijöiden puutteesta erityisesti marja- ja maatiloilla. Mikäli työvoimapulaa ei ratkaista, ajautuu moni tila vaikeisiin ongelmiin. Hallitukselta odotetaan pikaista apua näiden yritysten ahdinkoon.

Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.
Suomen maatalouden rattaat pyörivät suurelta osin kausityöntekijöiden voimin. MTK:n mukaan maaseudulla tarvitaan vuosittain jopa 16 000 kausityöntekijää. Koronaviruskriisin seurauksena taudin leviämisen estämiseksi tehdyt liikkumisen rajoitukset estävät ainakin tällä hetkellä myös kausityöntekijöiden saapumisen ulkomailta Suomeen.

”Mikäli kausityöntekijöihin liittyvää ongelmaa ei ratkaista pikaisesti, voi monella yrittäjällä jäädä investoinnit tulevan kesän satoa varten tekemättä. Miksi ottaa riskiä, jos työvoimaa ei ole? Ruuan tuotannon osalta tarve työvoimalle alkaa jo nyt eikä vasta kesällä”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

”Kausityöntekijöiden puutteella on vaikutuksia lähes kaikkien suomalaisten arkeen. Esimerkiksi suomalaisten marjojen ja muiden maatalouden tuotteiden saatavuus voi tulevana kesänä heikentyä merkittävästi ilman kausityöntekijöitä. Tuotantoa ei välttämättä pystytä pitämään normaalilla tasolla”, sanoo Valtonen.

Suomeen tuli kausityötodistuksella, eli viisumivapaista maista, vuonna 2019 noin 10 000 henkilöä. Oleskelulupia kausityön perusteella myönnettiin samana vuonna noin 1100. Tämän lisäksi Suomeen tuli vielä henkilöitä kausityöviisumilla. Tilastojen valossa suurin hakijaryhmä on viime vuosina ollut Ukrainan kansalaiset. Vuosittaisten kausityöntekijöiden joukko on suuri ja työvoimana kriittinen muun muassa marja- ja maatiloille.

Koronaviruskriisin takia maan rajat ovat kiinni ja erilaisten lupahakemusten vastaanottaminen keskeytetty. Vain niin sanottu välttämätön työmatkaliikenne on sallittua. Kausityöntekijöiden osalta pitää löytää ratkaisu, jossa ainakin tuotannon kannalta kriittiset kausityöntekijät saadaan maahan välttämättöminä työntekijöinä. Tämän lisäksi pitää vielä ratkaista, kuinka kausityöntekijöille saadaan asianmukainen lupa tulla tekemään kausitöitä Suomeen ja miten näiden ihmisten liikkuminen kotimaastaan Suomeen järjestyy.

”Terveyteen liittyvät näkökulmat ovat ilman muuta tärkeimpiä tässä tilanteessa. Silti meidän pitää varmistaa, että yritystoiminta ei vaikeudu kohtuuttomasti eikä suomalainen ruuantuotanto vaarannu. Kausityöntekijöihin liittyvä haaste on kyllä ratkaistavissa vaarantamatta koronaviruksen torjuntaa”, toteaa Valtonen.

Koronaviruskriisin seurauksena liikenneyhteydet Suomeen ovat väliaikaisesti heikentyneet merkittävästi. Vaikka kausityöntekijöihin liittyvät muut asiat saadaan ratkaistua, pitää vielä miettiä miten välttämätön työmatkaliikenne näiden henkilöiden osalta saadaan järjestymään eli miten kausityöntekijät saadaan fyysisesti kotimaastaan Suomeen.

Keskuskauppakamarin mielestä ratkaisuja pitää hakea myös maan rajojen sisäpuolelta. Koronaviruskriisin seurauksena lomautettujen ja työttömien määrä tulee valitettavasti kasvamaan. Osana työllistämistoimia voidaan kannustaa halukkaita vailla työtä olevia suomalaisia maatalouden kausitöihin. Myös palkkatukea voidaan käyttää nykyistä laajemmin, jotta esimerkiksi nuoria ja osatyökykyisiä voidaan paremmin hyödyntää kausityövoimana.

27.3.2020 Keskuskauppakamari: Tavaraliikenteen toimivuus turvattava

Keskuskauppakamari: Tavaraliikenteen toimivuus turvattava
24.3.2020 | K3 VIESTINTÄ
Koronaviruspandemia vaikuttaa Euroopassa voimakkaasti tavaraliikenteen kulkuun. Rajojen sulkeminen on aiheuttanut viivästyksiä maantiekuljetuksissa. Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood muistuttaa, että pitkät rekkajonot Euroopan sisärajoilla viivästyttävät rahtia ja aiheuttavat ammattikuljettajille vaikeat työolosuhteet.

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. Kuva: Liisa Takala
”Tilanne on muuttunut nopeasti ja tulee muuttumaan jatkossakin. Henkilöliikenteen rajoituksista huolimatta on tärkeää, että tavaraliikenne saadaan sujumaan. Suomen talous on verkottunut globaalitalouteen ja häiriöt logistiikkaketjuissa tuntuvat heti viennissä ja tuonnissa. Nyt on oikea hetki karsia tarpeetonta byrokratiaa, joka ei ole olennaista viruksen leviämisen estämisessä tai hidastamisessa”, Wood sanoo.

Euroopan komission tavoitteena on pitää tavarankuljetukset liikkeellä Euroopassa myös poikkeuksellisina aikoina. Jäsenvaltioiden tulee nimetä merkitykselliset rajanylityspaikat ja taata näillä rajanylityspaikoilla ”vihreät kaistat” kaikille tavarankuljetuksille. Komissio on myös asettanut 15 minuutin enimmäisajan sisältäen raja- ja terveystarkastukset maaliikenteen rajanylityksille. Wood sanoo, että komission aloite on erittäin tervetullut auttamaan tavaraliikenteen sujuvuutta Euroopassa.

”Ammattikuljettajat tekevät arvokasta työtä sekä kotimaan että ulkomaanliikenteessä. On tärkeää, että ammattikuljettajille ei aseteta aiheettomia karanteeni- tai matkustusrajoitteita ja että heille taataan turvalliset työolosuhteet myös poikkeuksellisissa oloissa”, Wood sanoo.

Vihreillä rajaylityskaistoilla rajamuodollisuudet on kevennettävä minimiin. Asiakirjat on voitava toimittaa tai esittää sähköisesti. Woodin mukaan kuljettajille on annettava mahdollisuus pysyä ajoneuvossa tarkastusten ajan ja kuljettajilta ei tulisi vaatia muita asiakirjoja kuin henkilöllisyystodistus, ajokortti ja mahdollisesti todistus työnantajalta.

Tavaroiden liikkuvuuden turvaamiseksi viranomaisten tulee mitoittaa rajoitukset tarkasti. Komissio kehottaa jäsenmaita keskeyttämään voimassa olevat rajoitukset, kuten ajokiellot viikonloppuisin tai öisin.

Euroopan komissio julkaisi eilen 23.3. suositukset tavaraliikenteen toimivuuden takaamiseksi unionin sisämarkkinoilla pandemian aikana. Eri EU-maiden tilannetta koronavirustoimien osalta voi seurata täältä.