20.8.2021 Työpaikan hyvinvointi

Aikoinaan, kauan sitten mietin, millaista työtä oikein haluaisin tehdä. Tulevaisuus edessä ja opiskelupaikka pitäisi valita ja sitä myöten ammatti. Ajattelin, että haluaisin tehdä mielekästä työtä, jossa olisi paljon vaihtelua, ehkä matkustamista ja haasteitakin sopivasti. Vaikeata oli! Eihän sitä tiennyt valintoja tehdessään, miten työ kehittyisi ja tehtävätkin mahdollisesti muuttuisivat. Joku viisaampi sanoi, että on syytä hankkia koulutus ja todella osata jotain, mielellään konkreettista. Se olisi perusta jatkossa, jos työssä pitäisi oppia jotain, jos pitäisi yleensäkään oppia jotain uutta!

Oikeastaan tuo kuulostaa aika lailla samalta kuin nykyisin valinnan ollessa edessä. Ei voida varmasti tietää millaista työtä on tarjolla tulevaisuudessa. Työ muuttuu koko ajan ja sitä myöten myös tarvittava osaaminen, vaatimukset ja työyhteisö.

Algoritmit hoitavat rutiininomaiset ja toistuvat toimenpiteet, ratkaisut ja erittäin vaativatkin työt automaation ja robotiikan avulla. Mihin sitten tarvitaan osaamista, paitsi noiden kapineiden rakentamiseen ja ohjelmointiin, jos edes siihen.

Luova työ ei katoa, enkä tarkoita vain taiteellista luovuutta. Vaatimuslistalla on innostusta, uutta ajattelua ja päätelmiä, uusia ratkaisuja, luovuutta, uuden oppimista ja omaksumista. Samoin tarvitaan vuorovaikutuksellisen työn tekijöitä, sosiaalista kompetenssia ja empatiaa sekä kiinnostusta ihmisistä ja kommunikaatiosta.

Aloitteellisuus, oman ja muidenkin työn kehittäminen ja jatkuva parantaminen, itseohjautuvuus ja toisten auttaminen sekä tiimityö. Menestyvässä yrityksessä on kaikkia noita piirteitä, mutta ei vain niitä. Tarjolla on ällistyttävän paljon vaihtoehtoja. Samoin on olemassa useita reittejä saavuttaa tavoitteensa, omaa osaamista ja taipumuksia hyödyntäen. Tilaisuuteen tarttuen voi saavuttaa ällistyttäviäkin tuloksia ja edesauttaa työpaikan menestystä. Sopivaa työpaikkaa kannattaa etsiä!

Kyvykkyyden ja onnistumisen tunne, hyvän toteuttaminen työssä, vastuullisuus, omasta työstä päättäminen ja yhdessä tekeminen, siinä on kuvattu lyhyesti työpaikka, jossa työhyvinvointikin on ällistyttävän hyvällä tasolla. Itse kukin vastaa omalta osaltaan siitä, että työpaikat ovat hyvinvointia tuovia ja mieluummin kokonaisuudessaan hyviä paikkoja ihmiselle olla.

20.8.2021 Verotuksella on väliä

Haluaisitko ansaita muutaman tuhat euroa enemmän vuodessa? Siinä tapauksessa sinunkin kannattaisi ehkä muuttaa halvemman verotuksen perässä? Keskuskauppakamarin tekemässä selvityksessä pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan kunnallisveron ero halvimmin ja kalleimmin verottavan kunnan välillä on seitsemän prosenttia. Suomalaisen palkansaajan keskiansio on 3100 euroa, silloin eroa syntyisi noiden ääripäiden välillä noin 200 euroa kuukaudessa ja 2400 euroa vuodessa. Verokiilalaskurin avulla on helppo selvittää kuntaverotuksen merkitys omiin nettoansioihin (Keskuskauppakamarin verokiilalaskuri)

Muutto on kuitenkin stressaava prosessi ja siihen vaikuttaa monia muitakin tekijöitä, varsinkin mikäli mahdollisella muuttajalla on perhettä. Ääritapauksessamme kahden keskituloisen muuttajan yhteinen säästö olisi jo 5000 euron luokkaa vuodessa. Siihen voi sitten verrata muiden muuttohalukkuuteen vaikuttavien muuttujien vaikutusta. Kunnallisveron määrällä on väliä.

Mihin kunnallisvero kuluu, on kaupungin päätöksistä kiinni, vai kuinka? Lakisääteiset määräykset velvoittavat kuntia ja vapaasti päätettävien menojen osuus on vain osa kuntatalouden kustannuksista. Toivottavasti tulevissa vaaleissa valitaan sellaisia henkilöitä, jotka näkevät tulevaisuuteen ja ymmärtävät yhteiskunnan kokonaisuuden merkityksen. Kinastelu, omien etujen pikkumainen ja röyhkeä ajaminen sekä asiaankuulumaton nokittelu johtavat päätöksenteossa harhapoluille.

Taloudenpidon aakkosiin kuuluu huolehtia tasapainon saavuttamisesta. Kaikkea ei voi saada, ei vaikka olisi kuinka erinomaisia ideoita. Viime vuonna kunnat saivat valtiolta paljon rahaa. Nyt on todella hyvä hetki tehdä tulevaisuuteen kantavia ja hyvinvointia vankistavia päätöksiä. On paljon helpompi houkutella ihmisiä muuttamaan, koska elinvoimainen kaupunki tai kunta on vetovoimainen.

Elämisemme on muuttunut monin tavoin, avarien maisemien ja hyvien palvelujen arvostus on kasvanut. Elinvoimainen yhteiskunta kasvaa ja kasvu luo mahdollisuuksia palvelujen parantamiselle sekä verovaroin että yksityisen sektorin toimesta. Tämä taas lisää houkuttelevuutta, vetovoimaa, ja positiivien kierre avautuu eteemme. Niin kummallista kuin se onkin, niin monesti menestys on aivan meidän omissa käsissämme. Me osaamme varmasti, jos haluamme.

Eero Hettula

toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan kauppakamari

1.6.2021 Suuri veroselvitys: Hyvä talouskehitys siivitti verotuotot kasvuun ennen koronakriisiä

Julkisen talouden vero- ja maksutuotot kasvoivat tasaisesti vuoteen 2019 saakka ja suurin osan tästä potista syntyi yritystoiminnan yhteydessä. Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä selviää, että vuonna 2019 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja noin 69 miljardia euroa. Tämä on viisi miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2017.

Kun yritysten maksamia ja tilittämiä veroja verrataan julkisen talouden keräämään kokonaisveropottiin, yritysten verojalanjälki kattaa kokonaisveropotista suurimman osan. Vuonna 2019 valtio ja kunnat keräsivät veroja lähes 73 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 28 miljardia euroa. Näistä vero- ja maksutuotoista 69 miljardia euroa kertyi siis yritystoiminnan yhteydessä.

”Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja kuten terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta, sosiaaliturvaa ja liikenneverkostoa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Noin puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen eli työllistämiseen.

“Mitä enemmän Suomessa on yrityksiä, jotka työllistävät ja investoivat, sitä enemmän valtio ja kunnat saavat verotuloja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi”, Kujanpää sanoo.

Osa veroista kohdistuu yrityksille, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista peritään asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot ja valmisteverot, osa pidätetään työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.

”Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yritysten kustannuksiksi, näitä verotuloja ei syntyisi ilman yritystoimintaa”, muistuttaa Kujanpää.

Verotuotot laskuun koronakriisin myötä

Vuonna 2019 verotuotot vielä kasvoivat, mutta koronakriisin myötä verotulot kääntyivät laskuun vuonna 2020. Muutamissa maakunnissa lasku alkoi kuitenkin jo ennen kriisiä vuoden 2019 puolella.

“Huolestuttavaa on se, että jo ennen koronakriisiä verotuotot kääntyivät laskuun osassa Suomea. Olisiko suunta ollut vuonna 2020 muuallakin sama ilman kriisiä, jää arvailujen varaan. Koronakriisi joka tapauksessa käänsi hyvän kehityksen. Ensi vuonna sitten näemme, kuinka suuri se lasku lopulta oli”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. 

Keskuskauppakamarin Suuri Veroselvityksessä on mukana yhteensä 343 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2019. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta.

Liite:

Keskuskauppakamarin Suuri Veroselvitys

Kujanpää Emmiliina

Emmiliina Kujanpää

JOHTAVA VEROASIANTUNTIJA

+358 40 768 0621

Mauri Kotamäki

PÄÄEKONOMISTI

+358 44 585 4298

20.4.2021 Vastuullisuuden ohjelmistoratkaisu Keskuskauppakamarilta

Keskuskauppakamarilla työskentelyssä yhdistyy monta minulle tärkeää asiaa. Saan tehdä vaikuttamistyötä. Voin olla mukana edistämässä vapaan, vauraan ja vastuullisen Suomen toimintaedellytyksiä ja voin olla myös mukana luomassa yhteiskuntaa ilman väärinkäytöksiä, ihmisoikeusrikkomuksia ja korruptiota. Todellista vapautta ja vaurautta henkilökohtaisessa elämässä tai yhteiskunnassa ei mielestäni voi luoda ilman vastuullisuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä.

Euroopan komission mukaan petoksista, korruptiosta ja muusta laittomasta toiminnasta johtuviin tulonmenetyksiin liittyvän riskin arvioidaan olevan pelkästään EU-tasolla 179–256 miljardia euroa. Suomessa Työterveyslaitoksen mukaan jopa yli 100 000 ihmistä kokee joutuvansa kiusaamisen kohteeksi työpaikallaan. Keskuskauppakamari on mukana mahdollistamassa kansalaisten aktiivista ja turvallista osallistumista väärinkäytösten ja epäkohtien korjaamiseen yhtiöissä ja yhteisöissä – ja miten muutenkaan Suomessa, kuin tietenkin teknologiaratkaisulla.

EU:n whistleblowing-direktiivi

EU-direktiivi 2019/1937 astui voimaan vuonna 2019 ja velvoittaa siten suomalaisiakin yrityksiä tarjoamaan anonyymin ilmoituskanavan väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen. Direktiivi edellyttää, että vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset, julkiset toimijat sekä vähintään 10 000 asukkaan kunnat ja kaupungit ottavat käyttöön kanavan, jonka kautta työntekijöiden ja ulkoisten eri sidosryhmien on mahdollista tehdä ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta anonyymisti ja turvallisesti. Direktiivi antaa vahvan suojan ilmoittajalle, mutta kanavan kautta voi päästä kiinni myös vääriin toimintatapoihin heti tuoreeltaan.

Ilmoituskanava on osa vastuullista johtamista ja liiketoimintaa. Se toimii työkaluna riskien- ja maineenhallinnassa. Tutkimusten mukaan vastuulliseen liiketoimintaan panostavat yritykset saavat myös reilusti etumatkaa kilpailijoihin nähden markkinoilla.

Suomessa direktiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistellaan tällä hetkellä oikeusministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä. Mukana oikeusministeriön työryhmässä on myös Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala. Direktiivi tulee panna jäsenmaissa täytäntöön 17.12.2021 mennessä.

Ohjelmistoratkaisu järjestöltä – Mihin tämä maailma on menossa? 

Kohti parempaa huomista. Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava tarjoaa direktiivin mukaisen ja suomalaisen ohjelmistoratkaisun kaiken kokoisille yrityksille ja yhteisöille kustannustehokkaasti ja vaivattomasti. Ilmoituskanava-palvelu tarjotaan Software as a Service (SaaS)-ratkaisuna. Keskuskauppakamari vastaa palvelun täydestä ylläpidosta, kehityksestä ja tietoturvaratkaisuista.

Ilmoituskanava on täysin räätälöitävissä yrityksen tarpeisiin mukautuvaksi ja tarjoaa myös kaikki halutut kieliversiot. Ratkaisu on rakennettu yhteistyössä kotimaisen ohjelmistoyritys Haltu Oy:n kanssa ja ohjelmiston palvelimet sijaitsevat myös Suomessa. Ohjelmiston alustakehityksessä on käytetty avoimen lähdekoodin GlobaLeaks-ohjelmistoa. GlobaLeaksin taustalta löytyy globaali ihmisoikeuksien puolustajien yhteisö, joka perustuu kansainvälisen solidaarisuuden, ihmisoikeuksien universaalisuuden ja jakamattomuuden, puolueettomuuden, riippumattomuuden ja monimuotoisuuden periaatteisiin.

Vahva tietosuoja ja tietoturva keskiössä

Keskuskauppakamarin Ilmoituskanavan tietoturva- ja tietosuojaratkaisut ovat keskeisessä roolissa direktiivin vaatimusten noudattamisen ja ilmoitusten tekijöiden anonymiteetin varmistamisen näkökulmasta. Kaikki luottamukselliset ilmoitukset palvelussamme salataan vahvasti yleisesti hyväksi ja luotettaviksi todetuilla salausmenetelmillä. Salauksen ansiosta voidaan varmistua alkuperäisen ilmoituksen muuttumattomuudesta ja suojasta. Ilmoitusten salausta ei voi purkaa tai muuttaa mitenkään jälkeenpäin.

Palvelun tietoturvaratkaisuja arvioidaan yhteistyössä kyberturvallisuuden hallintaan erikoistuneen suomalaisen kyberhyökkäysyhtiö Silverskin Information Security Oy:n kanssa. Noudatamme alan standardeja ja parhaita käytänteitä tietoturvatyön laadunvarmistamisessa mm. The Open Web Application Security Project (OWASP), The Web Application Security Consortium Project ja Microsoft Stride. Palvelun tietoturvatasoa mitataan ja varmistetaan penetraatiotestausten avulla.

Onko teillä jo direktiivin mukainen Ilmoituskanava?

Esittelemme mielellämme Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palvelun sitoumuksetta n. 45min Teams-demopalaverin muodossa. Varaa esittelyaika tästä.

Keskuskauppakamari järjestää myös säännöllisiä tietoiskuja sekä koulutusta EU direktiivin velvoitteista ja kanavan käyttöönotosta. Tapahtumat soveltuvat henkilöille, joiden vastuulla on ilmoituskanavan käyttöönotto ja siitä viestiminen, esimerkiksi toimitusjohtaja, talousjohtaja, viestintäjohtaja, lakiasiainjohtaja tai henkilöstöjohtaja. Linkit tapahtumiin löydät täältä.

Lisätietoa EU direktiivistä ja palvelustamme löydät osoitteesta: www.ilmoituskanava.fi.

Kysymyksiä palvelustamme voit esittää myös suoraan meille:

Mirva Monti, avainasiakaspäällikkö
mirva.monti@chamber.fi 0445258050

Max Moiseev, tietohallintojohtaja
max.moiseev@chamber.fi 0505975135

20.4.2021 Kolme vinkkiä osakeyhtiön veroilmoitukseen vuodelta 2020

Verohallinto on päättänyt pidentää joulukuussa 2020 tilikautensa päättäneiden yhteisöjen ja yhteisetuuksien veroilmoituksen jättöaikaa kuukaudella toukokuun 2021 loppuun saakka. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää antaa kolme vinkkiä osakeyhtiön veroilmoituksen täyttämiseen.

  1. Tarkista, ovatko verotuksessa vähennettäväksi vaatimanne poistot sopivalla tasolla. Elinkeinotoimintaa tai maataloustoimintaa harjoittavat yritykset saavat halutessaan vähentää kaksinkertaiset poistot uutena hankitusta irtaimesta käyttöomaisuudesta, eli koneista ja laitteista, jotka yritys on ottanut käyttöönsä aikaisintaan 1.1.2020. Irtaimen käyttöomaisuuden poistoja ei kuitenkaan kannata vähentää kaksinkertaisina, jos aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut tappiot jäisivät tuplapoistojen vuoksi käyttämättä. Tuplapoistojen vähentäminen ei välttämättä hyödytä myöskään silloin, jos elinkeinotoiminnan tulos vuodelta 2020 painuu tappiolliseksi jo ennen tuplapoistojen vähentämistä.

 

  1. Tarkista korkomenojen vähennyskelpoisuus verotuksessa. Koronapandemian vuoksi yritysten pääsyä verojen maksujärjestelyyn helpotettiin, ja maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorkoa alennettiin 1.3.-31.8.2020 erääntyneiden verojen osalta seitsemästä prosentista 2,5 prosenttiin. Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorko ei kuitenkaan ole verotuksessa vähennyskelpoinen korkomeno, joten se tulee ilmoittaa veroilmoituksella vähennyskelvottomana menona. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 10 §:n mukaan myös muut veronmaksun viivästymiseen liittyvät korot ja veronlisäykset ovat tuloverotuksessa vähennyskelvottomia menoja.

 

  1. Tarkista alaskirjattujen saamisten vähennyskelpoisuus verotuksessa. Koronapandemian heikentämän taloustilanteen vuoksi moni osakeyhtiö on joutunut kirjaamaan alas saamisiaan muilta yrityksiltä. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 17 §:n nojalla myyntisaamisten arvonalenemiset ovat vähennyskelpoisia, mutta muiden saamisten alaskirjauksista verotuksessa voi vähentää vain lopullisiksi todetut arvonalenemiset. Saamisen arvonalenemista voidaan pitää lopullisena esimerkiksi velallisen konkurssissa viimeistään lopputilityksen antamisen jälkeen.

 

27.8.2020 Elinkeinoelämän järjestöt yhdessä: Pääministerin esitys työajan dramaattisesta lyhentämisestä on täysin väärä suunta

Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin nosti maanantaina puoluekokouksessa pitämässään linjapuheessa yhtenä keskeisenä teemana esille tavoitteen työajan lyhentämisestä. Tulevina vuosina hän vaati konkreettisten askelmerkkien asettamista siitä, miten asiassa voidaan Suomessa edetä. Elinkeinoelämän näkökulmasta tämä viesti on totaalisen väärä.

Pelkkänä visionakin viesti on pääministeriltä äärimmäisen vaarallinen tilanteessa, jossa Suomi velkaantuu ennätysvauhtia, korona iskee työpaikkoihin ja näkymä on hyvin sumea suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisen näkökulmasta. Nyt pitää kaikki tarmo suunnata talouden ja työllisyyden käänteen tekemiseen.

Toteutuessaan esitys tarkoittaisi hurjaa kustannusten nousua ja kilpailukyvyn heikennystä työnantajille tilanteessa, jossa yritysten kilpailutilanne on kiristynyt äärimmilleen.

Kokoaikaisten työntekijöiden työaika on Suomessa EU:n lyhyimpiä. Suomen kaikkien työntekijöiden työaika on EU:n keskitason alapuolella. Tämä koskee kaikkia toimialoja ja molempia sukupuolia.

Elinkeinoelämän järjestöt ovat esittäneet runsaasti erilaisia toimenpiteitä talouden kääntämiseksi laaja-alaiseen kasvuun mahdollisimman nopeasti koronakriisin otteen hellittäessä. Meillä on tähän onnistumisen edellytyksiä.

Suomella on edessä pitkä marssi koronakriisistä selviämiseen ja se edellyttää määrätietoisia päätöksiä työllisyyden nostamiseksi. Esitys työajan dramaattisesta lyhentämisestä on täysin väärä suunta.

Allekirjoittajat ja lisätiedot:

Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari, p. 0400-505269, juho.romakkaniemi@chamber.fi

Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto, p. 040-8417779, jyri.hakamies@ek.fi

Auli Hänninen, toimitusjohtaja, Perheyritysten liitto, p. 0400-415230, auli.hanninen@perheyritys.fi

Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät, p. 040-5041944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi

29.4.2020 Kauppakamarin talouskatsaus: Koronakriisin taloudelliset menetykset turvattava terveydellisesti turvallisella tavalla

 | 

Kauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla.  Tässä katsauksessa keskitytään koronaviruspandemian talousvaikutuksiin. 

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. 

Koronaviruspandemia johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin. Karanteenitoimenpiteet muuttavat ihmisten kulutuskäyttäytymistä, aiheuttavat tulonmenetyksiä yrityksille, työttömyyttä ihmisille ja pahimmassa tapauksessa konkurssiaallon.  

 ”Jos kriisi pitkittyy kovasti, voivat vaikutukset olla systeemisiä. Tässä tapauksessa esimerkiksi kansantalouden pankki- ja vakuutussektori saattaa olla uhattuna. Päättäjien tehtävänä tulee olla sellaisen politiikan toteuttaminen, joka minimoi taloudelliset menetykset terveydellisesti turvallisella tavalla”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.  

 Kotamäen mukaan rajoitustoimia ei kannata jatkaa aikaansa pitempään, sillä taloudelliset vaikutukset muuttuvat kestämättömiksi. Myös viruksen mahdollinen toinen aalto muuttuu sitä voimakkaammaksi, mitä kauemmin eristäytyneisyyttä jatketaan.  

 Kotamäki muistuttaa, että jokainen viikko eristäytymistä maksaa Suomelle 1,2 miljardia euroa. Eristäytymiseen liittyvillä politiikkatoimilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille.  

 ”Emme ihan tarkkaan ottaen tiedä, missä kohtaa epidemiaa olemme juuri nyt. Olennainen kysymys on, mikä on tartuttavuusluku nyt ja lähitulevaisuudessa, mikäli rajoituksia aletaan avaamaan. Eristymistä olisi kuitenkin mahdollista alkaa purkamaan asteittain laajamittaista testaukseen pohjautuvaa strategiaa hyödyntäen.” 

 Kotamäen mukaan kriisin alkuvaiheen yksi tuottavimmista investoinneista olisi rakentaa terveydenhuollollista kapasiteettia ja testauskapasiteettia. Testauskapasiteetin tärkeyttä on pidetty esillä lähes kriisin alkuvaiheesta asti, mutta valitettavasti hallituksen toimet ovat olleet tässä suhteessa hitaita ja riittämättömiä. 

 ”Monella muulla tavalla hallituksen toimenpiteet ovat olleet hyviä, mutta testauskapasiteetissa, viestinnässä ja yritysten tukipolitiikan yksityiskohdissa olisi vielä parantamisen varaa”, Kotamäki pohtii. 

 Tällä hetkellä ennustelaitosten arviot vuoden 2020 talouskasvuksi ovat kerääntyneet noin negatiivisen kuuden prosentin ympärille. Skenaarioharjoituksissa, jossa liikkumista rajoittavat toimenpiteet jatkuvat odotettua pitempään, on päästy kaksinumeroisiin tuotannon menetyksiin. 

 Kotamäen mukaan päättäjien tulisi valmistautua myös elvyttävään talouspolitiikkaan, jahka ihmisiin kohdistuvat rajoitukset lieventyvät. Kauppakamarit ovat ehdottaneet ostovoiman parantamista mm. ansiotuloverotusta keventämällä sekä väliaikaisesti kotitalousvähennystä laajentamalla ja arvonlisäverotusta madaltamalla ravintola- ja ateriapalveluiden sekä anniskelun osalta.  

 ”Lisäksi erityisesti nopeasti toimeen pantavia infrahankkeita pitäisi käynnistää niin paljon, kuin mahdollista, koska korjaus- ja investointivelan umpeen kurominen on nyt mahdollista yhdistää hyvään suhdannepolitiikkaan. Myös työttömyysturvaa olisi syytä laajentaa – erityisesti niiden osalta, jotka ovat pelkästään peruspäivärahan varassa”, Kotamäki sanoo. 

 Lisätietoja:

Kauppakamarin talouskatsaus  

24.4.2020 Elinkeinoelämän järjestöjen yhteiset ehdotukset yritysten kriisiavuksi: ”Pelastetaan suomalaiset yritykset ja työpaikat”

 | 

Elinkeinoelämän järjestöt (Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät) ehdottavat yhdessä maan hallitukselle toimia, joilla autetaan yritykset ulos koronakriisistä ja pelastetaan suomalaisten työpaikat. Suomen hallitus on jo tehnyt päätöksiä yritysten auttamiseksi, mutta lisää tarvitaan. Järjestöt ehdottavat toimia maan hallituksen lisätalousarvioon.

– Me elinkeinoelämän järjestöt näemme eturivistä, miten suomalaiset yritykset kärsivät koronakriisistä. Toivomme maan hallitukselta päätöksiä, joilla turvataan yritysten elinmahdollisuudet ja suomalaiset työpaikat, sanovat Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi, EK:n Jyri Häkämies, Perheyritysten liiton Auli Hänninen ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen.

Elinkeinoelämän järjestöt ehdottavat:

Helpotuksia työnantaja- ja eläkemaksuihin

Koronakriisi iski ensin nopeasti kauppaan ja palveluihin, mutta on leviämässä sieltä laajalti muille toimialoille. Elinkeinoelämän järjestöt ehdottavat helpotuksia työnantaja- ja eläkemaksuihin, koska ne auttavat tasapuolisesti kaikkia yrityksiä alaan katsomatta ja ne voidaan jakaa nopeasti.

 Yritysten työllistämiskustannusten alentamiseksi valtio maksaa yksityisen sektorin työnantajien puolesta työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ajalta 1.6.-31.12.2020. Kustannus valtiolle on noin 700-750 miljoonaa euroa. Yrittäjien taloudellisen ahdingon helpottamiseksi valtio maksaa yrittäjien YEL-vakuutusmaksut ajalta 1.6.-31.12.2020. YEL-työtulot pidetään ennallaan. Kustannus valtiolle on noin 540 miljoonaa euroa.

Finnveran takauksien nosto 90 prosenttiin

Yritysten maksuvalmiuden turvaamiseksi nostetaan Finnveran takausosuus nykyisestä 80 prosentista 90 prosenttiin yrityskoosta riippumatta. Finnveran takausosuuden nosto antaa yrityksille paremmat eväät hankkia pankki- ja muuta rahoitusta.

Takautuva tappiontasaus eli niin sanottu carry back helpottamaan yritysten kassakriisiä

Yritysten kassan riittävyyden turvaamiseksi muutetaan yritysverostusta määräaikaisesti niin, että vuonna 2020 on mahdollisuus myös takautuvaan tappiontasaukseen (ns. carry back). Mallissa yritys saisi takautuvasti vähentää vuodelle 2020 ennakoitua tappiota vuoden 2019 voitostaan erikseen säädettävään enimmäismäärään (esim. 2 milj. €) asti. Näin yritys saisi veronpalautusta viime vuodelta maksamistaan veroista, mikä vahvistaisi sen selviytymiskykyä koronakriisin yli. Malli vähentäisi kuluvan vuoden verotuloja arviolta noin 200-300 miljoonalla eurolla, mutta kasvattaisi niitä myöhemmin, kun yritykset eivät voisi vähentää tämän vuoden tappiota enää tulevien vuosien voitoista. Julkisen talouden näkökulmasta toimen lopulliseksi menetykseksi jäisi lähinnä korkokustannusten pieni kasvu. Vastaava ratkaisu on tehty esimerkiksi Norjassa kriisitoimena koronatilanteessa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja Keskuskauppakamari, p. 040 050 5269, juho.romakkaniemi@chamber.fi

Pauliina Pulkkinen, viestintäjohtaja Keskuskauppakamari, p. 050 5745 288,
pauliina.pulkkinen@chamber.fi

20.4.2020 Keskuskauppakamari: Kylmäkäynnistetään taloutta alentamalla ansiotuloveroa

18.4.2020 | K3 VIESTINTÄ
Keskuskauppakamari ehdottaa ansiotuloverotusta alennettavaksi noin kahdella miljardilla eurolla karanteenitoimenpiteiden loppumisen jälkeen. Tuloverotuksen muutokset vaikuttavat nopeasti ja ovat siten hyvää suhdannepolitiikkaa. Suuri osa kuluttaa lisääntyneet tulot vahvistaen näin hyvää kierrettä.

”Kun yhteiskunnan sulku puretaan, tarvitsee talous kannustusta uuteen nousuun. Tulemme syksymmällä näkemään konkursseja sekä työttömyyttä, mikä tarkoittaa vähäisempää kulutusta ja mahdollisesti myös investointipulaa”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Keskuskauppakamarin ehdotuksen mukaan ansiotuloverotusta tulisi alentaa noin kahdella prosenttiyksiköllä kautta linjan. Viime vuoden lainsäädännön mukaan tämä tarkoittaisi arviolta kahden miljardin euron kevennyksiä. Koronaviruspandemian takia laskeneen palkkasumman takia todellinen alennus olisi nyt tätä pienempi.

”Ennusteiden mukaan bruttokansantuotteestamme saattaa tänä vuonna hävitä jopa 10-20 miljardia euroa. Nyt on julkisen vallan paikka vaikuttaa perinteisen keynesiläisen suhdanne-elvytyksen kautta. Tämä tarkoittaa julkisen talouden alijäämän väliaikaista kasvattamista suhdannepolitiikan takia.”

Hyvä suhdannepolitiikka on luonteeltaan nopeavaikutteista ja määräaikaista tai vaihtoehtoisesti rakenteellisten uudistusten ajallista siirtämistä. Se ei saisi myöskään kasvattaa pitkän aikavälin kestävyysvajetta merkittävästi.

”Tuloveron alentaminen vaikuttaa nopeasti. Tuloveroasteikkoa saa muutettua vaikka kesken vuotta, jos poliittista tahtoa löytyy. Keskuskauppakamarin mallissa tuloveroasteikkoa madalletaan kautta linjan. Katsoimme sen hyväksi ratkaisuksi, koska suomalaisen työn verotuksen lisäksi myös veroprogressio on jyrkkää. Noin 2500 euron kuukausituloilla suomalainen saattaa saada 100 euron veronkorotuksesta vain 50 euroa käteen”, Kotamäki sanoo.

”Mallissamme olemme lähteneet siitä, että muutos olisi pysyvä. Menetetyt verotulot olisi tarkoitus kattaa myöhemmin, arviolta vuonna 2022, siirtämällä verotuksen painopistettä kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Tämä olisi hyvin linjassa mm. hallituksen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa.”

Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat maailman korkeimpia. Korkeat menot tarkoittavat myös osin markkinoiden vääristymiä sekä korkeaa verotusta. Nyt ei ole oikea paikka lisätä julkisia menoja rakenteellisesti.

”Nyt on oltava läpinäkyvä erilaisten toimenpiteiden suhteen. Riski on, että päättäjät salakavalasti lisäävät rakenteellisesti eli pysyvästi julkisia menoja suhdannepolitiikan varjolla. Omassa ehdotuksessa pyrimme olemaan läpinäkyviä: kyse on rakennepoliittisesta, mutta kustannusneutraalista toimesta, joka ajoitetaan suhdannepoliittisista syistä alkavaksi, kun elvytyksen aika on”, Kotamäki summaa.

Keskuskauppakamari on julkaissut elvytyspaketin talouden käynnistämiseksi akuutin kriisin hellitettyä. Lue koko elvytyspaketti.
AVAINSANAT: ANSIOTULOVEROTUS, KORONA, MAURI KOTAMÄKI, POLITIIKKA
Artikkelien selaus

1.4.2020 Kauppakamarien kysely: Yritysten tilanne heikentynyt merkittävästi kahdessa viikossa – kaksi kolmasosaa aikoo lomauttaa tai irtisanoa

31.3.2020 | K3 VIESTINTÄ
Lähes kaksi kolmasosaa kauppakamarien kyselyyn vastanneista liki 3400 yrityksestä aikoo lomauttaa tai irtisanoa työntekijöitään. Reilu 40 prosenttia yrityksistä oli jo maanantaihin mennessä antanut lomautusvaroituksen tai kutsunut yt-neuvottelut. Tilanne on synkentynyt merkittävästi kahden viikon aikana, jolloin kauppakamarit toteuttivat kyselyn edellisen kerran.

Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Helsingissä torstaina 30. elokuuta 2018.
”Kahdessa viikossa taloustilanne on konkretisoitunut monelle yritykselle ja mennyt merkittävästi huonompaan suuntaan. Kaksi viikkoa sitten tekemässämme kyselyssä liki puolet yrityksistä vastasi, ettei koronavirus ollut vaikuttanut yrityksen liikevaihtoon negatiivisesti. Nyt vastaava osuus oli enää neljännes”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.

Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista yrityksistä puolestaan kertoi, että konkurssin riski on kasvanut merkittävästi koronaviruksen aiheuttaman tilanteen takia. Kaksi viikkoa sitten noin 30 prosenttia yrityksistä koki konkurssiriskin nousseen.

”Yrityksiltä suoraan saamani viesti on sama kuin mitä kyselymme osoittaa: negatiiviset vaikutukset ovat jo nyt merkittäviä, mutta suuremmat vaikeudet ovat vielä edessäpäin. Hallitus on tehnyt hyviä toimia pelastaakseen yrityksiä konkurssiaallolta ja pitääkseen kiinni työpaikoista, mutta lisää toimia tarvitaan”, Romakkaniemi sanoo.

Uutena kysymyksenä kyselystä selviää, että kaksi kolmasosaa yrityksistä on jo käyttänyt tai aikoo käyttää hallituksen tarjoamia joustoja. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan yritysten tarve joustoa antaville toimenpiteille on valtava.

”Lähes puolet yrityksistä aikoo hyödyntää verottajan myöntämiä joustoja tai eläkemaksujen tavallista pidempää maksuaikaa. Business Finlandin kehitysrahoitusta hakee noin kolmasosa vastanneista ja pankin kanssa uutta lainaa tai vanhojen lainojen lyhennysvapaista neuvottelee niin ikään noin kolmannes vastanneista”, Kotamäki sanoo.

Hallituksen toimenpiteistä huolimatta yritysten kriisi kärjistyy yhä. Romakkaniemen mukaan hallituksen on tehtävä enemmän yritysten ja työllisyyden eli työntekijöiden hyväksi.

“Rahoituksen ja maksujen siirtämisten lisäksi tarvitaan myös suoraa tukea. Valtion tulisi ottaa sairauspoissaolojen kustannukset sekä työnantajien sairausvakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksut määräaikaisesti kannettavakseen”, Romakkaniemi sanoo.

“Lisäksi pahiten kärsineet alat kuten matkailu- ja ravintola-ala, luovat alat sekä henkilöliikenne tarvitsevat räätälöityä suoraa tukea”, Romakkaniemi sanoo.

Romakkaniemi vaatii myös, että verojen maksamisen lykkäämisen tulisi olla korotonta. Lisäksi jo sovittujen työnlainsäädännön joustojen voimassaoloa tulee jatkaa vuoden loppuun asti.

Kysely lähetettiin kaikille kauppakamarien jäsenyrityksille 30.3.2020. Vastauksia oli tullut klo 18 mennessä noin 3400, mikä on poikkeuksellisen paljon lyhyestä vastausajasta huolimatta. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta, ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin toimenpide-ehdotukset

Toisen kyselyn taustatiedot ja tulokset

AVAINSANAT: JUHO ROMAKKANIEMI, MAURI KOTAMÄKI, POLITIIKKA, YRITYKSET, YRITYSTEN LIIKETOIMINTA