Kauppakamarin talouskatsaus: Koronakriisin taloudelliset menetykset turvattava terveydellisesti turvallisella tavalla

 | 

Kauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla.  Tässä katsauksessa keskitytään koronaviruspandemian talousvaikutuksiin. 

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. 

Koronaviruspandemia johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin. Karanteenitoimenpiteet muuttavat ihmisten kulutuskäyttäytymistä, aiheuttavat tulonmenetyksiä yrityksille, työttömyyttä ihmisille ja pahimmassa tapauksessa konkurssiaallon.  

 ”Jos kriisi pitkittyy kovasti, voivat vaikutukset olla systeemisiä. Tässä tapauksessa esimerkiksi kansantalouden pankki- ja vakuutussektori saattaa olla uhattuna. Päättäjien tehtävänä tulee olla sellaisen politiikan toteuttaminen, joka minimoi taloudelliset menetykset terveydellisesti turvallisella tavalla”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.  

 Kotamäen mukaan rajoitustoimia ei kannata jatkaa aikaansa pitempään, sillä taloudelliset vaikutukset muuttuvat kestämättömiksi. Myös viruksen mahdollinen toinen aalto muuttuu sitä voimakkaammaksi, mitä kauemmin eristäytyneisyyttä jatketaan.  

 Kotamäki muistuttaa, että jokainen viikko eristäytymistä maksaa Suomelle 1,2 miljardia euroa. Eristäytymiseen liittyvillä politiikkatoimilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille.  

 ”Emme ihan tarkkaan ottaen tiedä, missä kohtaa epidemiaa olemme juuri nyt. Olennainen kysymys on, mikä on tartuttavuusluku nyt ja lähitulevaisuudessa, mikäli rajoituksia aletaan avaamaan. Eristymistä olisi kuitenkin mahdollista alkaa purkamaan asteittain laajamittaista testaukseen pohjautuvaa strategiaa hyödyntäen.” 

 Kotamäen mukaan kriisin alkuvaiheen yksi tuottavimmista investoinneista olisi rakentaa terveydenhuollollista kapasiteettia ja testauskapasiteettia. Testauskapasiteetin tärkeyttä on pidetty esillä lähes kriisin alkuvaiheesta asti, mutta valitettavasti hallituksen toimet ovat olleet tässä suhteessa hitaita ja riittämättömiä. 

 ”Monella muulla tavalla hallituksen toimenpiteet ovat olleet hyviä, mutta testauskapasiteetissa, viestinnässä ja yritysten tukipolitiikan yksityiskohdissa olisi vielä parantamisen varaa”, Kotamäki pohtii. 

 Tällä hetkellä ennustelaitosten arviot vuoden 2020 talouskasvuksi ovat kerääntyneet noin negatiivisen kuuden prosentin ympärille. Skenaarioharjoituksissa, jossa liikkumista rajoittavat toimenpiteet jatkuvat odotettua pitempään, on päästy kaksinumeroisiin tuotannon menetyksiin. 

 Kotamäen mukaan päättäjien tulisi valmistautua myös elvyttävään talouspolitiikkaan, jahka ihmisiin kohdistuvat rajoitukset lieventyvät. Kauppakamarit ovat ehdottaneet ostovoiman parantamista mm. ansiotuloverotusta keventämällä sekä väliaikaisesti kotitalousvähennystä laajentamalla ja arvonlisäverotusta madaltamalla ravintola- ja ateriapalveluiden sekä anniskelun osalta.  

 ”Lisäksi erityisesti nopeasti toimeen pantavia infrahankkeita pitäisi käynnistää niin paljon, kuin mahdollista, koska korjaus- ja investointivelan umpeen kurominen on nyt mahdollista yhdistää hyvään suhdannepolitiikkaan. Myös työttömyysturvaa olisi syytä laajentaa – erityisesti niiden osalta, jotka ovat pelkästään peruspäivärahan varassa”, Kotamäki sanoo. 

 Lisätietoja:

Kauppakamarin talouskatsaus