Elinkeinoelämän näkemykset koulutuksen, työelämäyhteyksien ja Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi

20.4.2011
Johtaja Anita Lehikoinen
Opetus- ja kulttuuriministeriö
ELINKEINOELÄMÄN NÄKEMYKSET KOULUTUKSEN, TYÖELÄMÄYHTEYKSIEN JA SUOMEN KILPAILUKYVYN KEHITTÄMISEKSI

Avautuneet markkinat ja kehittyvät, vetovoimaiset taloudet sekä työelämän entistä nopeammassa tahdissa muuttuvat osaamistarpeet luovat yritysten kilpailukyvylle alati uusia haasteita, jolloin osaavan työvoiman merkitys entisestään lisääntyy. Katsomme, että suomalaisen yrityksen menestymisen kulmakivi on osaavan ja sopivan työvoiman saatavuus, jonka turvaamiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa.

Suomalaisen elinkeinoelämän ja alueen työelämän edustajana esitämme näkemyksemme ammatti-korkeakoulutuksen ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen uudistamisesta, organisoinnista ja ra-hoituksesta.

Ammattikorkeakoulutuksen uudistaminen

Korostamme, että ammattikorkeakoulujen ydintehtävänä tulee olla laadukkaan koulutuksen järjestäminen ja elinkeinoelämän osaamistarpeita vastaavan työvoiman tuottaminen.

Kauppakamarit esittävät, että ammattikorkeakoulujen hallintomallia kehitetään osakeyhtiömallin pohjalta ja että hallituksessa on mukana alueen elinkeinoelämän edustajia.

Kannatamme perusrahoituksen siirtämistä valtiolle. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallista ohjaus-järjestelmää tulee uudistaa tuloksellisuutta lisääväksi. Keskeisiä tuloksellisuusmittareita ovat suoritetut tutkinnot, opintojen läpäisyaika ja opiskelijoiden sijoittuminen työmarkkinoille sekä koulutuksen laatu ja erikoistuminen. Erityisen tärkeänä mittarina pidämme ennakointi-, koulutus- ja TKI-yhteistyötä yrityselämän kanssa. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tulisi tukea työelämää palvelevan koulu-tuksen kehittämistä ja yritysten kehitystoimintaa.

Työelämän nopeat muutokset edellyttävät ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnalta nykyistä suu-rempaa uudistumis- ja muuntautumiskykyä. Yksi keino lisätä koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja jous-tavuutta on laajentaa korkea-asteen oppisopimustyyppistä koulutusta, jota parhaillaan pilotoidaan eri ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä samoin kuin ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä tulee tiivistää. Myös ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä pitää entisestään lisätä, työnjakoa selkiyttää päällekkäisyyksien ja toisaalta palvelupuutteiden poistamiseksi. Eri koulutusasteiden ja toimialojen rajapinnoilla piilevät uudet liiketoimintamah-dollisuudet ja innovaatiot saavat näin syntymahdollisuuden.

Koulutuksen duaalimallin tuottavuuden parantaminen kaipaa edelleen kehittämistä ja joustavuutta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus jatkossakin koulutuksen järjestäjälle

Ammatillinen toisen asteen koulutus on tällä hetkellä suhteellisen hyvin toimiva koulutuksen osa-alue. Hyvät työelämäyhteydet ovat avainasemassa ammatillisten oppilaitosten koulutustarjonnan kehittä-misessä. Kauppakamarit haluavat omalta osaltaan huolehtia siitä, että ammatillisen koulutuksen jär-jestäjien ja yritysten välinen yhteistyö voi vahvistua ja monipuolistua. Lisäksi kauppakamarit ehdottavat, että alueen elinkeinoelämän edustaja on mukana ammatillisen koulutuksen järjestäjän hallinnossa.

Toisen asteen koulutuksen kehittämistä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen siirtäminen samalle koulutuksen järjestäjälle on yksi mahdollinen kehittämismalli koulutustarjonnan tehostamiseksi. Tuottavuutta on nostettavissa etenkin jo yhden tutkinnon suorittaneiden osalta nykyistä paremmalla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisella, modulaarisella muuntokoulutuksella ja näyttötutkintojen hyödyntämisellä.

Kauppakamarit katsovat, että valtion rahoitus on kohdennettava suoraan ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen aloituspaikkojen ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen perusteena on oltava työelämän ja yritysten tarpeet.

Koulutuksen arvonlisäverokäytäntöjen yhdenmukaistaminen

Kunnallisiin ja muihin, esim. osakeyhtiömuotoisiin koulutuksenjärjestäjiin sovelletaan erilaista arvonlisäveromenettelyä. Muihin kuin kunnallisiin koulutuksenjärjestäjiin sovellettava arvonlisäveromenettely ei ole oikeudenmukainen ja tasapuolinen verrattuna kunnallisiin koulutuksenjärjestäjiin. Menettely vaikeuttaa mm. oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä yritystilojen opetuskäytössä. Koulutuksenjärjestäjien arvonlisäverokäytäntö on muutettava kaikkien koulutuksenjärjestäjien osalta yhteneväksi.
Kunnioittaen

Mika Peltonen, toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan kauppakamari
Pertti Kinnunen, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
Markku Kakriainen, toimitusjohtaja, Etelä-Savon kauppakamari
Heikki J. Perälä, toimitusjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari
Kirsi Aaltio, toimitusjohtaja, Hämeen kauppakamari
Uljas Valkeinen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari
Matti Niiranen, toimitusjohtaja, Kuopion kauppakamari
Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, Kymenlaakson kauppakamari
Timo Rautajoki, toimitusjohtaja, Lapin kauppakamari
Torleif Söderlund, toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan kauppakamari
Jaakko Okkonen, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
Bengt Jansson, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari
Tiina Tolvanen, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari
Jaakko Hirvonsalo, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari
Anne Wikström, toimitusjohtaja, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
Juhani Saarikoski, toimitusjohtaja, Satakunnan kauppakamari
Tommi Rasila, toimitusjohtaja, Tampereen kauppakamari
Jari Lähteenmäki, toimitusjohtaja, Turun kauppakamari
Risto E. J. Penttilä, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari