Hanko-Hyvinkää rataosuuden sähköistämisellä on kiire

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAKAMARI                                                                  Raaseporissa 8.2.2012

Lausunto liikennepoliittisen selonteon johdosta

Hanko-Hyvinkää rataosuuden sähköistämisellä on kiire

Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus liikennepoliittiseksi selonteoksi on lähetetty sidosryhmille kommentoitavaksi. Tämän johdosta Länsi-Uudenmaan kauppakamari haluaa tällä kannanotolla tuoda esille alueensa elinkeinoelämän ja Hangon sataman näkemyksen Hangon ja Hyvinkään välisen rautatieyhteyden sähköistämisen kiireellisyydestä.
Kauppakamari pitää tärkeänä, että valtion liikennepoliittiset toimenpiteet edistävät koko kansantalouden kilpailukykyä. Taustalla tulisi pitää mielessä Euroopan Unionin uudet rikkipäästömääräykset ja niiden vaikutukset sekä useisiin kymmeniin miljooniin euroihin nousevat vuosittaiset kustannukset Suomen jäänmurtokaluston ylläpidosta.
Hangon satama on lähinnä Manner-Eurooppaa sijaitseva satama Suomessa, joka on lähes jäätön läpi vuoden. Se on viime vuosina muodostunut yhä tärkeämmäksi osaksi ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten logistista ketjua laajalla alueella maatamme. Satama on erikoistunut autojen, konttien, paperin ja trailereiden käsittelyyn. Tänä päivänä Hangon satama kuuluu Suomen merkittävimpien satamien joukkoon (yli 20 säännöllistä linjaliikenneyhteyttä). Satama on käyttökatteella mitattuna Suomen viidenneksi kannattavin satama. Tavaravolyymi jakautuu melko tasan tuonnin ja viennin kesken. Viennistä tärkein on paperinvienti.
Sataman lähivuosien kasvunäkymät ovat erittäin suotuisat. Tästä huolimatta Hanko-Hyvinkään radan sähköistyksen puuttuminen koetaan sataman ja alueen elinkeinoelämän kehittämisen pullonkaulaksi. Alueen teollisuusyritykset ovat ilmaisseet halukkuutensa lisätä merkittävästi raideliikenteen osuutta omissa kuljetuksissaan radan sähköistyksen myötä.
Radan sähköistystä puoltavana seikkana on noussut esille uudet Itämeren aluetta koskevat rikkipäästömääräykset, jotka toteutuessaan aiheuttaisivat jopa miljardiluokan lisäkustannukset teollisuudelle Suomessa. Kuljetusten keskittäminen satamaan, jonka etäisyys markkinoille on lyhyin mahdollinen ja joka ei sido jäänmurtokalustoa on tässä tilanteessa Suomen kansantalouden kannalta perusteltua.
Hanko – Hyvinkää -rautatieyhteys ja valtatie 25 muodostavat Kehä V liikennekäytävän. Kehä V alueen laaja vaikutusalue kattaa toisaalta läheisen pääkaupunkiseudun ja toisaalta sen tausta-alueena on lähes koko kasvava Etelä Suomen alue. Hanko-Hyvinkää -rata on ainoa merkittävä rataosuus Etelä-Suomessa, joka on sähköistämättä. Sähköistys edistäisi henkilöliikenteen kehittämistä ja mahdollistaisi tulevaisuudessa mm. suorat yhteydet pääkaupunkiseudulle Hangosta ja Tammisaaresta ilman junanvaihtoa parantaen näin alueen houkuttelevuutta työpaikka- ja asuinalueena. Radan sähköistys olisi luonteva jatke Kirkniemen ja Hangon välisellä osuudella toteutetuille investoinneille, jotka mahdollistivat 25 tonnin akselipainon junat ensimmäisenä Suomessa.
EU:n komission pyrkimyksenä on lisätä juna-laiva-juna yhteyksiä maantiekuljetuksiin liittyvien ongelmien voimakkaan kasvun johdosta. Radan sähköistys edistäisi tämän tavoitteen saavuttamista merkittävällä tavalla.
Kauppakamari pitää tärkeänä, että sähköistystä ja sen toteuttamisaikataulua arvioitaessa huomioidaan tavaraliikenteen tehostuminen ja saavutettavat säästöt kuljetuskustannuksissa. Tärkeätä on myös huomioida ne ympäristön kannalta ja erityisesti alueen herkille pohjavesialueille suotuisat vaikutukset, jotka päästöjen väheneminen aiheuttaa.
Radan varren kuusi kuntaa osallistuvat yhdessä Liikenneviraston kanssa 50/50 periaatteella radan sähköistyksen suunnittelun kustannusten kattamiseen. Suunnittelu valmistuu vuonna 2012.
Radan sähköistämisen kustannusarvio on noin 50 M€. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava (hyötykustannussuhde 1,0 – 2,2 riippuen selvityksestä).

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAKAMARI

Paavo O. Lyytikäinen                                             Torleif Söderlund
liikennevaliokunnan puheenjohtaja                   toimitusjohtaja