Elinvoimainen kauppakamari kokoontui Inkooseen

Länsi-Uudenmaan kauppakamari piti jokavuotisen kevätkokouksensa Inkoo Shipping Oy Ab:n tiloissa Joddbölessä viime viikolla. Jäsenyritysten johtoa osallistui kokoukseen runsaasti koko Länsi-Uudenmaan alueelta. Samassa yhteydessä pidetty infotilaisuus Inkoon teollisuusalueen kehityksestä kiinnosti monia, ja keskustelua olisi riittänyt pidemmäksikin ajaksi. Kokouksen alussa saatiin kuulla kauppakamarin puheenjohtaja Krister Lundqvistin vetämänä kamarin aktiivisesta toiminnasta alueen elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Myös jäsenmäärä on lähtenyt uuteen kasvuun koronavuosien jälkeen. Lisäksi tilaisuudessa saatiin kuulla niin Inkoon Shipping Oy Ab:n kehityksestä kuin Blastr Green Steel Oy:n terästehdashankkeen etenemisestä yritysten ylimmän johdon toimesta. Tilaisuuden lopuksi kuultiin tuoreita terveisiä hallitusneuvotteluista ja ajatuksia Länsi-Uudenmaan aluekehityksestä kansanedustaja Henrik Wikströmin kertomana.

Satamassa kehityksen vuosi
Vuodenvaihteessa satamaan rantautuneen LNG-laivan siluetti loi sopivan taustan kokouksessa käydyille keskusteluille. Inkoo Shippingin toimitusjohtaja Thomas Bergman kertoi viime vuoden olleen sataman osalta poikkeuksellisen kiireinen monien investointihankkeiden takia. Sataman toimintaa valtavasti muuttanut projekti oli LNG-laivan saapuminen joulukuussa 2022. Alkuvaiheessa kysyttiin usein, käytetäänkö kaasulaivalta saatavaa kaasua lainkaan. Thomas Bergman tähdentää, että kaasua kyllä käytetään paljon. LNG-laiva toimii parhaillaan käytännössä täydellä kapasiteetillaan. Toukokuussa laiva on uudelleentäytetty jo kaksi kertaa.
Yksityisomistuksessa oleva Suomen suurin kuivabulkkisatama on kasvattanut liiketoimintaansa vakaasti jo useamman vuoden ajan. Työntekijöiden määrä on kasvanut keskimäärin kahdella työntekijällä vuosittain työllistäen nykyisin yli 50 työntekijää. Satama on laajentunut systemaattisesti myös mantereelle päin. Viime vuosina yritys on investoinut keskimäärin yhden varastohallin vuosittain palvelemaan asiakkaiden varastointitarpeita. Bergman kertoi, että viimeisimmän varastohallin investointipäätös tehtiin juuri kokouspäivänä. Kokouksen osallistujat totesivat, että Länsi-Uudellamaalla tuskin on kovin montaa muuta yritystä, joka rakentaa vuosittain uuden hallin. Myös uuden laiturin suunnittelu on käynnistetty. Noin 140 metrin pituinen laituri on tarkoitus rakentaa nykyisten laiturien itäpuolelle kohti pienvenesatamaa.
Terästehtaan suunnittelu etenee

Kauppakamarin uudeksi jäseneksi tullut Blastr Green Steel Oy:n toimitusjohtaja Antti Kaikkonen ja yrityksen kehitys- ja vastuullisuusjohtaja Carina Hedberg esittelivät osallistujille terästehdashanketta. He valaisivat kuulijoille vähähiilisen teräksen tärkeyttä maailmalle. Terästeollisuus tuottaa 9% maailman hiilidioksidipäästöistä, jolla on siis merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen. Vihreä siirtymä ei tapahdu ilman vähähiilistä terästä, siksi terästä käyttävä teollisuus ja asiakkaat ovat kiinnostuneita vähähiilisen teräksen käyttämisestä.

Norjalainen Blastr on halukas investoimaan Suomeen erityisesti siksi, että Suomessa on nyt ja tulevaisuudessa tarjolla runsaasti uusiutuvaa energiaa. Inkooseen tuleva vahva sähköverkko mahdollistaa sähkön siirtämisen pohjoisesta syväsataman viereiselle teollisuusalueelle. mikä minimoi koko teräksen tuotantoketjun hiilidioksidikuormaa.

Fingrid suunnittelee vahvistavansa entisestään kantaverkkoa Inkooseen. Suunnitteilla on uusia 110 kV:n ja 400kV:n voimajohtoyhteyksiä. Myös uusi merikaapeliyhteys Viroon on ollut mukana suunnittelussa. Suomeen on rakenteilla jo merkittävä määrä uutta tuulivoimaa sekä suunnitteilla lukuisia tuuli- ja aurinkovoimahankkeita. Vahvan kantaverkon ansiosta tuulivoimaa ei tarvitse kuitenkaan rakentaa lähelle Inkoon aluetta, vaan sähköä voidaan tuottaa kauempaa muualta Suomesta. Tuotantohankkeiden toteutuminen edellyttää kuitenkin uutta sähkönkulutusta, johon terästehdas on vastaamassa luoden samalla Suomeen kasvua ja uusia työpaikkoja.

Toimitusjohtaja Kaikkonen esitteli osallistujille havainnekuvaa tehtaasta esimerkkinä miltä tehdasalue voisi näyttää. Tekninen suunnittelu on kuitenkin vasta aivan alkumetreille, tällä hetkellä keskitytään erityisesti luvitustyöhön ja ympäristövaikutusten arviointiin. Aikataulutavoitteena on viedä loppukesän aikana kaavamuutos kuntaan käsittelyyn, myös ympäristövaikusten arviointiohjelmaa työstetään parhaillaan. Taustalla työstetään lisäksi aktiivisesti tehtaan rahoitusta, jonka saamiseen Blastr uskoo vakaasti. Tehdasinvestoinnin parissa työskenteleekin parhaillaan kymmenittäin eri alan ammattilaista monessa eri maassa.

Tavoitteena Blastr Green Steel Oy:llä on edelleen tavoitteena tehdä varsinainen investointipäätös vuoden 2025 aikana. Investointipäätöksen jälkeen rakentaminen pyritään aloittaa välittömästi. Tehtaan rakentamisvaihe on arvioitu kestävän noin kolme vuotta, jolloin tuotantoa voitaisiin käynnistää vuonna 2027. Tuotannon on suunniteltu olevan täydessä käynnissä 2030 vuoden alussa. Blastrin Carina Hedberg toivoikin alueen yritysten osallistuvan aktiivisesti sekä rakentamisvaiheen töihin että tuotannon käynnistyttyä tehtaan tukitoimintojen hoitamiseen. Blastr suunnittelee tekevänsä yhteistyötä mm. kauppakamarin kanssa saadakseen tarpeitaan viestittyä alueen yrityksille mahdollisimman kattavasti.

Tapahtuman osallistujien kesken nousi vilkas keskustelu siitä, miten tehdasinvestointi saataisiin toteutettua sujuvasti. Yhtenä keskustelun aiheena oli osaavan työvoiman saatavuus. Tehtaan odotetaan työllistävän 1200 henkilöä suoraa ja välillisiä työpaikkoja arvioidaan syntyvän runsaasti enemmän. Tehtaan työvoiman osaamisprofiileja työstetään parhaillaan ja ne tarkentuvat lähivuosien aikana. Tarpeita läpikäydään mielellään alueen toimijoiden, erityisesti lähialueen oppilaitosten kanssa.

Inkoon investoinnin kaltaisten tehtaiden tuotantoon tarvitaan myös kansainvälistä työvoimaa. Paikalla ollut Axxellin rehtori Lena Johansson toivoi, että osaavan työvoiman saamiseksi alueelle ajateltaisiin koko muuttavan perheen tarpeita. Esimerkiksi osaavan työvoiman maahanmuuton osalta pitäisi pystyä tukemaan maahan muuttavan perheen tarpeita kokonaisuutena, jotta heidän hyvä kotoutuminen varmistettaisiin.

Myös Lärkullan rehtori Juhani Jäntti toivoi, että kansainvälisen työvoiman koulutusmäärärahoista ei tulevalla hallituskaudella leikattaisi. Kokouspäivän aikana julkisuudessa esiin nostettu kansalaisopistojen määrärahojen mahdollinen leikkaaminen vaikuttaisi suoraan ulkomaalaisen työvoiman kieliopintojen määrärahoihin vaikeuttaen työhön johtajan maahanmuuton toteutumista.


Terveiset säätytalolta
Kansanedustaja Henrik Wikström tuli myös paikalle esittäytymään ja toi terveisiä suoraan Säätytalon hallitusneuvotteluista. Wickström on mukana hallitusneuvotteluissa pöydässä, jossa käsitellään 45 Miljardin budjettikokonaisuudesta SOTEn ja kuntatalouden toiminnoista. Julkisen talouden tasapainottaminen, koulutus, työvoiman saatavuus yhdessä vihreän siirtymän investointien kanssa ovat keskeisessä roolissa näissä hallitusneuvotteluissa. Poliittinen kenttä on tällä hetkellä kuitenkin suhteellisen polarisoitunut ja hallitusneuvottelut ovat olleet moniin aikaisempiin hallitusneuvotteluihin verrattuna haastavammat. Wikström toivoisi kovin poliittista konsensusta, jotta saisimme julkisen talouden tasapainoon.
Valtakunnan politiikan tilanteesta kansanedustaja Wikström on viime viikkoina havainnut, että verrattuna moniin muihin alueisiin, on Uudenmaan alueen yhteinen edunvalvonta suhteellisen pientä. Uudellamaalla ei ole esimerkiksi kansanedustajilla omia ryhmiään vetämässä ja sopimassa alueen yhteisiä kärkihankkeita. Näin toimitaan laajemmalla skaalalla Suomen muilla alueilla, jolla varmistetaan alueellisesti tärkeiden hankkeiden rahoitus.
EU-hankerahoitusta kohdennetaan Suomessa parhaillaan voimakkaasti Itä-Suomeen Venäjän liiketoiminnan loputtua. Wickstömin mielestä hankerahoitusta tulisi kohdentaa Itä-Suomen sijasta nykyistä enemmän länteen, koska tulevien teollisuusinvestointien ja logistiikan painopiste on siirtynyt nopeasti länsirannikolle.
Inkoon teräshankkeen osalta Henrik Wickström toivoo kuntarajojen haalenevan ja hanke koettaisiin Länsi-Uudenmaan yhteisenä hankkeena. Hän mainitsee esimerkkinä SOTE-palveluiden tarpeiden yhteistä kehittämistä työssäkäyvien ihmisten arjen tukemiseksi. Suuressa kuvassa kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa pitäisi saada kannustettua nykyistä enemmän ihmisten ennaltaehkäisevään tukeen.