Investointihalukkuutta on, nyt tarvitaan päätöksiä ja osaajia
Länsi-Uudellamaalla on viime kuukausina julkistettu useita yritysten investointisuunnitelmia, vaikka suhdanne on edelleen haastava. Yrityksillä on halua kasvaa, rahoitusta on varattu ja sijaintikin on valittu. Silti moni hanke odottaa. Suomi ei lähde kasvuun, ellei yritysten jo suunnittelemia investointeja saada toteutettua.
Hankkeet odottavat vuoroaan
Finnsementti suunnittelee Inkoon Joddböleen laitosta, jossa terästeollisuuden kuona jauhetaan betonin seosaineeksi korvaamaan osa sementistä. Tavoitteena on 1 600 tonnin päivätuotanto. Laitos sijoittuisi olemassa olevalle teollisuusalueelle syväsataman sekä sähkö- ja kaasuliittymien läheisyyteen. Hanke vähentäisi rakentamisen päästöjä ja hyödyntäisi teollisuuden sivuvirtoja, eli juuri sitä, mitä vihreältä siirtymältä ja kiertotaloudelta odotetaan. Silti hanke tarvitsee poikkeamisluvan, ja sekä luvan että investoinnin edellyttämän laivaväylän parannuksen odotetaan etenevän eri oikeusasteisiin. Käsittely kestänee useita vuosia.
Inkoo Shipping kehittää Inkoon satamaa ruoppauksilla ja uudella syvälaiturilla. Satama on infrastruktuuria, joka mahdollistaa myös muiden alueen yritysten kasvun. Väyläviraston hakemasta ruoppausluvasta on valitettu hallinto-oikeuteen ja käsittelyn odotetaan kestävän vuosia.
Kemira ja IFF siirsivät noin 130 miljoonan euron tehdashankkeensa Kotkasta Hankoon. Biopohjaisia materiaaleja valmistavan laitoksen kaupallinen tuotanto on suunniteltu alkavaksi vuonna 2029, kun suunnittelu ja luvitus on saatu valmiiksi.
Forcit kasvaa Hangossa niin nopeasti, että yhtiö selvittää, voisiko valtatie 25 linjata uudelleen Forcitin omistamilla maa-alueilla laajentumisen mahdollistamiseksi. Monen viraston yhteistyötä vaativa tielinjauksen selvitystyö odotetaan kestävän vuosia.
SBA Industries haluaa laajentaa Raaseporin Gebbelbyn tehdastaan 10 000 neliömetrillä meriteollisuuden tuotantoa varten. Lupaan liittyy vaatimuksia muun muassa hulevesien käsittelystä, pohjaveden suojelusta ja mahdollisesta maaperän kunnostuksesta.
Yhteistä näille hankkeille on, että yritys on valmis ja alue on valmis, mutta toteutus riippuu luvista, oikeuskäsittelyistä ja infrastruktuurista.
Odottamisella on hintansa
Jokainen lykkääntyvä vuosi siirtää työpaikkoja, alihankintaa ja verotuloja tulevaisuuteen. Rakennusvaiheen tilaukset, joita paikalliset yritykset voisivat saada, siirtyvät samalla tavalla. Investoijat vertailevat sijaintimaita, ja pitkään jumissa oleva hanke voi päätyä muualle. Kemiran ja IFF:n päätös osoittaa, että alueet kilpailevat investoinneista ja että Länsi-Uusimaa pärjää tässä kilpailussa, kun edellytykset ovat kunnossa.
Lupakäsittelyn on oltava perusteellista, mutta sen on oltava myös ennakoitavaa ja kohtuullisen nopeaa. Näitä tavoitteita ei tarvitse asettaa vastakkain. Vuoden alussa käynnistynyt yhden luukun lupamenettely on askel oikeaan suuntaan, mutta valitukset voivat edelleen edetä korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti ja viedä vuosia. Investoinnin kannalta ratkaisevaa on koko prosessin kesto valitusvaihe mukaan lukien.
Osaajat ovat kasvun toinen edellytys
Vaikka yritys saisi luvan huomenna, investointi ei toteudu ilman osaavaa työvoimaa. Alueen hankkeet tarvitsevat muun muassa prosessi-, automaatio- ja sähköosaajia, kunnossapitoa, logistiikkaa ja rakentamista.
Länsi-Uudenmaalla toteutetaan tulevina viikkoina laaja osaamistarvekyselyn. Kyselyllä selvitetään, millaisista osaajista alueella on jo nyt pulaa, millaista osaamista yritykset tarvitsevat seuraavien 3-5 vuoden aikana ja millaista ammatillista ja ammattikorkeakoulutusta alueelle tarvitaan. Tuloksia hyödynnetään keskusteluissa oppilaitosten kanssa ja kauppakamarin alueellisessa edunvalvonnassa.
Kysely ei tule koskemaan vain teollisuutta. Vastauksia toivotaan myös palveluista, kaupasta, rakentamisesta, logistiikasta, teknologiasta ja matkailusta. Kerromme kyselystä tarkemmin, kun se avautuu.
Lupaprosessien sujuvoittaminen ja osaajien saatavuus ovat saman kasvupolitiikan kaksi puolta. Koulutukseen panostaminen ei yksin riitä, jos investoinnit eivät toteudu, eikä lupa yksin riitä, jos tekijöitä ei ole.
Tommi Knaapinen
toimitusjohtaja
Länsi-Uudenmaan kauppakamari