Kauppakamarit: Minne hukkui ammattidieselin käyttöönotto?

Kauppakamareiden mukaan tilanne on huolestuttava ja vaikuttaa merkittävästi Suomen kilpailukykyyn. Kauppakamareiden mukaan tilanne on huolestuttava ja vaikuttaa merkittävästi Suomen kilpailukykyyn. ”EU-lainsäädäntö on antanut mahdollisuuden ammattidieselin käyttöönottoon ja käyttöönotto on enää yksin Suomen omissa käsissä. On kestämätöntä, että valmistelu kestää, sillä tilanne on kriittinen. Lasku toimialalle kasvaa jatkuvasti ja ratkaisu tilanteeseen on löydettävä viipymättä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.

Dieselin hinnannousu on ollut poikkeuksellisen jyrkkää ja se on vaikuttanut ankarasti kuljetusalan yrittäjien arkeen. Wood korostaa, että rajusti kohonneet kustannukset yhdistettynä Suomen entuudestaan heikkoon logistiseen sijaintiin on Suomen kilpailukykyä murentava yhtälö. ”Dieseliä käyttävä kuljetuskalusto on ollut Suomelle sekä päästövähennys- että kilpailukykytekijä. Tähän asti tieliikenteen logistista tehokkuutta on osin pystytty parantamaan muuta Eurooppaa suuremmilla ajoneuvojen mitoilla ja massoilla. Tällöin tiestöön kohdistuva kuormitus on vähäisempää ja päästöt tavaratonnia kohden pienemmät. Muut Euroopan maat ovat tehneet ratkaisuja tukeakseen vaikeuksissa olevaa maantiekuljetusalaa ja meillä toimet laahaavat pahasti perässä. Tällä on suora vaikutus Suomen kilpailukykyyn”, Wood sanoo. Liikennesektoriin kohdistuu myös kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, joiden saavuttamien edellyttää, että liikenneinfran kuntoon panostetaan. Infran korjausvelan kasvu on saatava taittumaan, mutta 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitustaso on riittämätön.

Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Knaapinen pitää ensiarvoisen tärkeänä käynnistää erityisesti Kehä V:n (VT25) perusparannus pikaisesti. Valtion väyläverkon investointiohjelmassa vuosille 2023–2030 esitetty 92M€ kehityshanke VT25:n parantamiseksi on kuitenkin auttamattomasti liian pieni nostamaan Kehä V:n palvelutaso ja liikenneturvallisuus hyväksyttävälle tasolle. ”Ulkomaan tavaraliikenteen merkittävä siirtyminen muista satamista Hankoon lisää painetta peruskorjata Hanko-Mäntsälä valtatie. Esitetty korjausmääräraha on hyvä alku ensimmäisen vaiheen käynnistämiseksi, mutta nämäkin määrärahat odottavat vielä hallituksen päätöstä.

Päätösten puuttuessa suunnitellut suuremmat kehityshankkeet ovat jäissä ja valtatielle tehdään vain pieniä pistemäisiä korjauksia”, sanoo Knaapinen. Länsi-Uusimaa on sijaintinsa ansiosta ollut voittaja ulkomaanliikenteen kehityksessä miedon talven ja alusten tehokkaamman kiertonopeuden ansiosta. Hankoon on avattu uusi suora laivayhteys Ruotsiin, jonka liikennemäärät ovat kasvussa. Varustamot ovat siirtyneet suurempiin aluksiin, joka nostaen traileri- ja konttimäärät satoihin per alus. Logistiikkakeskukset ja varastot ovat entisestään siirtymässä Kehä III:ta Kehä V:n varrelle (Mäntsälä-Nurmijärvi-Riihimäki) nostaen liikennemääriä Kehä V:llä. ”Kun nyt on otettu käyttöön pidemmät ja raskaammat HCT-rekat ja DUO 2 trailerit, tarvitsee Kehä V perusparannusta. Pidemmät rekat vaativat aikaisempaa suuremman kääntösäteen ja pidemmän ohitusmatkan”, Knaapinen täydentää. “Riittämätön rahoitustaso pitää saada korjattua tulevassa riihessä.

Liikenteen infra on liian helppo leikkauskohde, riittämättömästä rahoitustasosta ja paikkaa paikan päälle tekemisestä seuraa valitettavasti rapautuvat liikenneyhteydet. Ne syövät Suomen saavutettavuutta ja kilpailukykyä”, toteaa Wood.

Lisätietoja:

Tommi Knaapinen, Toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan kauppakamari 040 484 0255 tommi.knaapinen@chamber.fi

Päivi Wood, Johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka 050 478 3990, paivi.wood@chamber.fi