Keskuskauppakamari: Uusi koulutusetu edistämään työuran aikaista oppimista – toimisi kuin virike-etu
Keskuskauppakamari esittää uuden koulutusetuuden käyttöönottoa, mikä toimisi nykyisen virike-edun tapaan. Myös työvoima-aloille kouluttautumiseen tarvitaan kohdennettua tukea.
Keskuskauppakamari esittää uuden koulutusetuuden käyttöönottoa, mikä toimisi nykyisen virike-edun tapaan. Myös työvoima-aloille kouluttautumiseen tarvitaan kohdennettua tukea.
Työuranaikaista jatkuvaa oppimista selvittänyt työryhmä kertoi tiistaina 5.3. alustavista ehdotuksistaan, joilla edistettäisiin työikäisten ihmisten osaamisen kehittämistä aikuiskoulutustuen poistuessa 1.8.2024 alkaen. Aikuiskoulutustuen haasteena on ollut se, ettei se ole kohdentunut niille, keiden koulutustarve on suurin. Heitä ovat esimerkiksi hauraassa työmarkkina-asemassa olevat ja matalasti koulutetut.
Keskuskauppakamari pitää työryhmän esityksiä pääpiirteittään kannatettavina ja korostaa, että nyt kaikkien osapuolten on otettava enemmän vastuuta jatkuvasta oppimisesta.
“Ihmiset ovat työurallaan hyvin moninaisissa tilanteissa, eikä yksi keino edistää opiskelua sovi kaikille. Opintotuki- ja lainamalli on kannatettava ratkaisu heille, jotka haluavat opiskella täyspäiväisesti ja joilla on valmiudet kantaa enemmän vastuuta opiskelustaan. Pelkästään tämän varaan ei kuitenkaan voi laskea”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen sanoo.
Työryhmän ehdotuksissa kuvataan monia kannatettavia kehityssuuntia, mutta vielä enemmän tarvitaan konkretiaa siihen, kuinka suurimmassa koulutustarpeessa olevien osaamisen kehittämistä tuetaan ja toisaalta, miten omaehtoiseen, työn ohella tapahtuvaan opiskeluun kannustetaan. Tähän Keskuskauppakamari esittää kahta ratkaisua.
“Nykyään työnantaja pystyy tukemaan verottomasti työntekijän teatterivisiittejä, hierontakäyntejä ja lounastamista – miksi ei myös opiskelua? Tällaisen koulutusedun tarjoaminen olisi työnantajalle vapaaehtoista ja työntekijä taas saisi itse päättää, mihin koulutukseen etuuden käyttää”, Pulkkinen sanoo.
Etuus palvelisi parhaiten yksittäisten kurssien ja pienten osaamiskokonaisuuksien suorittamista työn ohella. Näin kohdennettuna etuus vauhdittaisi myös yksityistä kysyntää pienille osaamiskokonaisuuksille sen sijaan että kannustettaisiin pitkiin poissaoloihin työelämästä ja kokonaisten tutkintojen suorittamiseen. Julkisen talouden näkökulmasta Keskuskauppakamarin ehdottama malli ei toisi kustannuksia.
Kohdennettu tuki työvoimapula-aloille opiskeluun
Työnantajan tarjoaman koulutusetuuden lisäksi tarvitaan julkisia panostuksia matalasti koulutettujen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien osaamisen kehittämiseen sekä työvoimapulasta kärsivien alojen tukemiseen. Vaikka suomalaiset keskimäärin osallistuvat hyvin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen, niin silti juuri ne ihmiset, jotka koulutuksesta eniten hyötyisivät, osallistuvat siihen kaikkein vähinten. Tämä on haaste myös työmarkkinoiden näkökulmasta, sillä monella alalla on valtava pula osaavasta työvoimasta.
“Ehdotamme, että jatkossakin ansiotasoon perustuvaa tukea voitaisiin myöntää ihmisille, joilla on erityinen koulutustarve ja sirpaleinen työhistoria. Opiskelun pitäisi olla ensisijaisesti työn ohella tapahtuvaa tai työvaltaista, ja suuntautua sellaisille aloille, joissa on pulaa työvoimasta”, Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamarin tukimalli olisi huomattavasti nykyistä aikuiskoulutustukea edullisempi, ja sen kokonaissummasta ja tarkemmasta kohdennuksesta voisi vuosittain päättää aina suhdanne- ja taloustilanne huomioiden. Keskuskauppakamari muistuttaa, että ilman osaavaa työvoimaa Suomen taloutta on hankala vahvistaa.
