Koulutus kohtaa tulevaisuuden, pitäisikö oppilaitoksia yhdistää
Monet oppilaitokset kamppailevat saadakseen riittävästi opiskelijoita eri tutkinto-ohjelmiinsa, Länsi-Uudenmaan kauppakamarin tj. Tommi Knaapinen kirjoittaa.
Alkukesän aikana käymissäni keskusteluissa kolmen eri ammattikorkeakoulun johdon kanssa on noussut esiin hyvin samankaltaisia haasteita. Ammattikorkeakoulujen rooli, talouden hallinta ja kampusten tulevaisuus ovat kysymyksiä, jotka puhuttavat koko koulutuskenttää.
Monet oppilaitokset kamppailevat saadakseen riittävästi opiskelijoita eri tutkinto-ohjelmiinsa, Länsi-Uudenmaan kauppakamarin tj. Tommi Knaapinen kirjoittaa.
Alkukesän aikana käymissäni keskusteluissa kolmen eri ammattikorkeakoulun johdon kanssa on noussut esiin hyvin samankaltaisia haasteita. Ammattikorkeakoulujen rooli, talouden hallinta ja kampusten tulevaisuus ovat kysymyksiä, jotka puhuttavat koko koulutuskenttää.
On selvää, että hybridimalli ja etäopiskelu ovat tuoneet mukanaan muutoksia, jotka vaikuttavat niin kampusten vetovoimaan kuin oppilaitosten talouteenkin. Monet oppilaitokset kamppailevat saadakseen riittävästi opiskelijoita eri tutkinto-ohjelmiinsa. Koska suuri osa rahoituksesta perustuu valmistuneiden tutkintojen määrään, opiskelijoiden pitäminen opintojen parissa ja valmistumisen varmistaminen ajallaan on entistä tärkeämpää. Tämä on kiihdyttänyt oppilaitosten välistä kilpailua opiskelijoista, suosittujen opintosuuntien päällekkäisyyksiin ja erikoistumisella profiloitujen oppilaitosten taloushaasteisiin.
Toisaalta on huomionarvoista, että Suomen työikäisten koulutustaso on EU:n keskiarvoa alhaisempi, kun tarkastellaan korkeasti koulutettujen osuutta väestöstä. Tähän nähden meidän tulisi pikemminkin vahvistaa koulutusjärjestelmämme vaikuttavuutta – ei ylläpitää päällekkäisiä rakenteita. Myös väestörakenteen muutokset ja alhaisempi syntyvyys vähentävät osaltaan tulevaisuudessa opiskelijamääriä, mikä luo painetta tarkastella koko oppilaitosverkostoa kriittisesti.
Näistä keskusteluista herääkin minulle väistämättä kysymys: pitäisikö Uudellamaalla avata keskustelu tiettyjen oppilaitosten yhdistämisestä tai ainakin yhteistyön konkreettisesta tiivistämisestä erityisesti hallinnon ja yhteisten resurssien osalta? Tampereella yhdistettiin onnistuneesti ammattikorkeakoulut yhdeksi kokonaisuudeksi, joka pystyy tarjoamaan monipuolisen koulutuskokonaisuuden ja myös erikoistuneempien alojen tutkintoja. Tampereen monipuolinen tarjonta ja vetovoima houkuttelee lukioista tai ammattikouluista valmistuneita muutamaan sinne kauempaakin. Mutta kuka uskaltaa avata vastaavan yhdistämiskeskustelun Uudellamaalla?
Yhteistyön ja rakenteiden kehittäminen eivät ole itseisarvoja, vaan välineitä turvata laadukas koulutus, vahva alueellinen vetovoima ja tulevaisuuden osaajien riittävyys. Nyt tarvitaan rohkeutta katsoa kokonaisuutta ja tehdä päätöksiä, jotka palvelevat sekä opiskelijoita että koko Uudenmaan elinvoimaa pitkällä aikavälillä.
Kirjoittaja on toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan kauppakamari.