Nopea opas arvonlisäverolain muutoksiin

Kevään kehysriihessä sovittiin lisäsopeutuksista ja veronkiristyksistä valtiontalouden huonon tilanteen vuoksi. Yleinen arvonlisäverokanta nostetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alusta. Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen kesäkuussa. Muutoksen nopea aikataulu aiheuttaa yrityksille ja ohjelmistotoimittajille hankaluuksia. Ajallisen kohdistamisen säännöt ovat yksi ongelmakohta, ja ALV-prosentin muuttuminen tasaluvusta desimaaliluvuksi toinen: kaikki ohjelmistot eivät välttämättä hallitse desimaalilukuja, kirjoittaa veroasiantuntijamme Jukka Koivumäki. Arvonlisäveroon tulee muutoksia myös ensi vuoden alusta. EU:n neuvostolta on tullut muutama vuosi sitten pk-yritysten ALV-paketti eli pienyritysdirektiivi, jonka tarkoituksena on helpottaa yritysten rajat ylittävää kauppaa. Muutoksen myötä alarajahuojennus poistuu kokonaan ja vähäisen toiminnan alaraja nousee.

Verokantamuutokset

Suomen yleinen arvonlisäverokanta on 1.9.2024 alkaen 25,5 prosenttia. Uutta verokantaa sovelletaan niihin tavaroiden myynteihin, jotka on toimitettu 1.9. tai sen jälkeen, sekä palveluihin, jotka on suoritettu 1.9. tai sen jälkeen.

Tavaramyynti

Tavara on toimitettu asiakkaalle silloin, kun tavara on luovutettu ostajan haltuun. Jos tavara on luovutettu ostajalle viimeistään 31.8., sovellettava verokanta on 24 prosenttia, vaikka maksu tapahtuisi myöhemmin. Tavaran toimitusajankohtaan vaikuttavat toimituslausekkeet. Pääsääntönä on, että tavara on toimitettu silloin kun tavaran vaaranvastuu siirtyy ostajalle.

Osamaksukaupassa arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus syntyy, kun tavara luovutetaan ostajalle. Arvonlisävero tilitetään tavaran luovutushetkellä koko kauppahinnasta, ja verokannan ratkaisee tavaran luovutushetki, vaikka maksu tapahtuu kuukausittain.

Yhteisöhankinnan tilitettävän veron verokanta määräytyy sen mukaan, miten se kuuluu ajallisesti kohdistaa. Yhteisöhankinta kohdistetaan vastaanottokuukautta seuraavalle kuukaudelle, ellei vastaanottokuukautena ole saatu hankinnasta jo laskua.

Maahantuonnin arvonlisäveron verokanta määräytyy sen päivän mukaan, joka on tullauspäätöksen päivämäärä.

Palvelumyynti

Palvelun myynti kuuluu sille verokaudelle, jonka kuluessa palvelu on suoritettu. Palvelu on suoritettu silloin kun se on asiakkaan käytettävissä. Työ on voitu tehdä jo aikaisemmin, mutta palvelu on suoritettu vasta kun se kyseinen työ on luovutettu asiakkaalle eli on asiakkaan käytettävissä. Jos asiakas saa palvelun käyttöönsä 1.9. jälkeen, palvelun myynnin verokanta on 25,5 prosenttia.

Jatkuvaluonteinen palvelu, esimerkiksi lisenssimaksu tai vuokra, katsotaan luovutetuksi sinä kuukautena, jona kyseisen palvelun laskutusjakso päättyy. Yritys voi laskuttaa 1.7.2024 lisenssimaksun ajalta 1.7. – 30.9.2024 ja eräpäivä on 15.9., jolloin asiakas sen maksaa. Laskutusjakso päättyy syyskuussa, joten koko 3 kuukauden lisenssimaksuun sovelletaan 25,5 prosentin verokantaa. Jos asiakas maksaisi laskun jo elokuun puolella, kyse olisi ennakkomaksusta ja koko kolmen kuukauden lisenssimaksuun sovellettaisiin 24 prosentin verokantaa.

Pitkään jatkuva projekti, esimerkiksi rakennusurakka, katsotaan luovutetuksi silloin kun ostaja ottaa vastaan koko urakan. Tämä ratkaisee myös arvonlisäverokannan koko projektin tai urakan osalta. Jos urakan tai projektin aikana kuitenkin maksetaan osasuorituksia, ne käsitellään ennakkomaksuina eli niiden osalta verokannan ratkaisee päivä, jolloin maksu on kertynyt myyjän tilille.

Ennakkomaksu

Jos ostaja maksaa tavaran tai palvelun ennakkomaksuna ennen tavaran luovutusta tai palvelun suoritusta, ennakkomaksun kertymispäivä ratkaisee käytettävän verokannan. Jos asiakas maksaa ennakkomaksun tavarasta tai palvelusta ennen 1.9., ennakkomaksun osalta verokanta on 24 prosenttia, vaikka tavaran tai palvelun luovutus tapahtuisi vasta 1.9. jälkeen. Ratkaisevaa on nimenomaan se, milloin maksu on kertynyt myyjän tilille, koska maksun katsotaan tapahtuneen sillä hetkellä. Ennakkomaksun suorittamisella ei ole vaikutusta maahantuonnin tai tavaran yhteisöhankinnan tilitettävään verokantaan.

Oikaisuerät

Annettuihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun alkuperäinen myynti on tapahtunut eli tavara on toimitettu tai palvelu on luovutettu. Jos luottotappio on kirjattu ja siitä saadaankin myöhemmin suoritus, palautunut luottotappio käsitellään alkuperäisen myyntitapahtuman verokannalla.

Alarajahuojennus ja vähäisen toiminnan raja

Pienyritysdirektiivin voimaantulon vuoksi arvonlisäverotuksen alarajahuojennus poistuu kokonaan EU:n alueelta. Suomessa alarajahuojennusta voi hakea vielä vuoden 2024 viimeisellä arvonlisäveroilmoituksella, mutta sitä ei saa enää vuodesta 2025 alkaen. Alarajahuojennus on ollut verohelpotus ALV-rekisterissä oleville yrityksille, joiden liikevaihto alittaa tilikaudella 30 000 euroa.

Suomessa ei ole tarvinnut rekisteröityä ALV-rekisteriin, jos toiminta on ollut vähäistä. Vähäisen toiminnan raja on ollut alle 15 000 euron liikevaihto tilikaudella. Vähäisen toiminnan raja nousee 20 000 euroon. Uudessa rajassa ei seurata enää tilikauden liikevaihtoa vaan kahden kalenterivuoden liikevaihtoa. Vähäisen toiminnan raja-arvon ylittämisessä huomioidaan sekä kuluvan vuoden että edeltävän vuoden liikevaihto. Jos jommankumman vuoden liikevaihto ylittää 20 000 euroa, pitää rekisteröityä ALV-rekisteriin. Vähäisen toiminnan rajan ylittyessä ALV-rekisteriin ei tarvitse enää ilmoittautua takautuvasti, vaan siitä päivästä lähtien, kun raja ylittyy.

Esimerkki: Jos yrityksen liikevaihto on ollut 14 000 euroa vuonna 2024 ja arvioidaan, että se ei nouse vuoden 2025 aikana yli 20 000 euron, yrityksen ei tarvitse ilmoittautua ALV-rekisteriin. Jos 20 000 euron raja kuitenkin ylittyy vuoden 2025 aikana, pitää ALV-rekisteriin ilmoittautua siitä lähtien kun 20 000 euron ylitys tapahtui. Jos 20 000 euron raja ylittyi vuonna 2025, pitää ALV-rekisterissä pysyä myös vuonna 2026, vaikka sinä vuonna liikevaihto olisikin alle 20 000 euroa.

Vähäisen toiminnan raja jokaisessa EU-maassa koskee vuodesta 2025 alkaen myös ulkomaalaista yritystä, jos se ei ole kyseisessä maassa ALV-rekisterissä. Suomalainen pieni yritys voi myydä muihin EU-maihin tuotteitaan ja palvelujaan alle kyseisen maan vähäisen toiminnan rajan, eikä sen tarvitse laskuttaa asiakkailtaan arvonlisäveroa. Helpotus koskee vain hyvin pieniä yrityksiä. Muiden maiden vähäisen toiminnan rajoja voivat hyödyntää yritykset, joiden kuluvan vuoden ja edeltävän vuoden liikevaihto koko EU-alueella on alle 100 000 euroa. Yritys, joka haluaa hyödyntää tätä vähäisen toiminnan rajaa muissa EU-maissa, joutuu rekisteröitymään pienten yritysten EU-myynnin ALV-järjestelmään.

Jukka Koivumäki
veroasiantuntija
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun kauppakamarin verokoulutukset