Paperikoneen varjosta uusi alku – Lohja voi kääntää iskun mahdollisuudeksi
Lohjalta kantautunut uutinen Sappi Finlandin Kirkniemen paperitehtaan muutosneuvotteluista on muistutus siitä, kuinka haavoittuvaisia teolliset työpaikat voivat olla globaalissa kilpailussa. Yhden paperikoneen mahdollinen sulkeminen ei ole vain tuotannollinen kysymys – se on myös inhimillinen kriisi, joka koskettaa työntekijöitä, perheitä ja koko aluetta.
Jokainen rakennemuutos vaatii kahta asiaa: välitöntä tukea irtisanotuille ja pitkäjänteistä suunnitelmaa alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Jos nämä sekoitetaan keskenään, jää helposti luomatta selkeä polku, jolla työntekijät löytävät paikkansa ja alue säilyttää vetovoimansa. On kuitenkin harhaa uskoa, että uudet työpaikat syntyisivät itsestään tai nopeasti.
Vastaperustetulla Lohja–Karkkilan työllisyysalueella on nyt mahdollisuus näyttää, miten rakennemuutos voidaan kääntää toimintatavan muutokseksi. Käytännön askelia voisivat olla kehitystyöryhmä, jossa kunnat, työllisyysalue, oppilaitokset ja ELY-keskus toimivat yhdessä nopean uudelleenkoulutuksen ja henkilökohtaisen työllistämistuen järjestämiseksi. Uusia työpaikkoja voisi muodostua myös starttirahoituksen ja yrityshautomopalvelujen kohdentamisella niille irtisanottaville, jotka haluavat kokeilla yrittäjyyttä. Uusille yrityksille tulisi aktiivisesti markkinoida myös vapaita tiloja ja osaajia.
Samalla on katsottava pidemmälle: Lohja–Karkkilan työssäkäyntialueen kilpailukyky riippuu koulutustarjonnasta, liikenneyhteyksistä ja maineesta houkuttelevana yritysympäristönä. Tämä tarkoittaa konkreettista yhteistyötä oppilaitosten kanssa, panostuksia liikenneinfraan ja joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen sekä ennakoivaa maankäyttöä uusille kasvualoille.
Eräs kriittinen kysymys kuuluu: olemmeko valmiita silloin, jos valtakunnan päättäjät avaavat rakennemuutostuen haettavaksi? Jokaisessa kunnassa pitäisi olla jo valmiiksi suunniteltuina konkreettisia kohteita, joihin äkillisen kriisin mahdolliset tukirahat voidaan ohjata nopeasti ja vaikuttavasti – olipa kyse koulutushankkeista, yritysalueiden kehittämisestä tai uuden teknologian pilotoinnista. Jos valmiutta ei ole, rahat valuvat sinne, missä suunnitelmat ovat paremmin pöydällä.
Muutosneuvottelut Kirkniemessä voivat olla vaikea isku, mutta ne voivat myös toimia sysäyksenä uudenlaiselle yhteistyölle. Työllisyysalue ei voi yksin ratkaista kaikkea, mutta se voi rakentaa selkeän polun: nopeaa tukea nyt, ja pitkäjänteisiä investointeja tulevaisuutta varten. Näin yksittäisen paperikoneen tarina voi muuttua koko alueen uudeksi mahdollisuudeksi.
Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Knaapinen
