Usean hatun ongelma: henkilö hallituksen jäsenenä edustaessaan useaa tahoa samanaikaisesti

Kun hallituksen jäsen edustaa samanaikaisesti useaa tahoa

Kuten johdannossa todettiin, usean intressitahon vaikutukset hallituksen jäseneen eivät ole epätavallisia. Kaupunginvaltuuston jäsenet ovat usein kuntaomisteisen osakeyhtiön hallituksen jäseniä, ja on myös tavallista, että omistajayhtiöiden osakkeenomistajat toimivat hallituksen jäseninä oman yhtiön omistamassa osakeyhtiössä. Usein syntyy eturistiriitaa, kun hallituksen jäsen saattaa tuntea painetta toimia jäsenen nimittäneen omistajan eduksi. Ei myöskään ole epätavallista, että yritykset, puolueet tai valtuusto yrittävät saada tietoja siitä, mitä hallituksen kokouksissa on käsitelty itse nimeämänsä jäsenen kautta, jonka he kokevat edustavan itseään. Miten hallituksen jäsenenä pitäisi toimia oikein näissä tilanteissa?

Ohjeistusta ja tulkinta-apua löytyy osakeyhtiölaista sekä ns. Corporate Governance (CG) -suosituksista (Arvopaperimarkkinayhdistyksen Corporate Governance -koodi eli ns. hallinnointikoodi). Nämä CGsuositukset on tarkoitettu noudatettavaksi pörssiyhtiöissä, mutta ohjeistus auttaa myös arvioimaan miten listaamattomissa yhtiöissä tulisi toimia erilaisissa tilanteissa. Keskuskauppakamari on myös suositellut, että suuret listaamattomat yritykset noudattaisivat soveltuvuuden rajoissa CG-suosituksia sekä ns. comply or explain -periaatetta. Keskuskauppakamari on myös laatinut listaamattoman yhtiön hallinnon kehittämistä koskevan asialuettelon, jota voidaan käyttää siinä tapauksessa, että yritykset haluavat kehittää toimintaansa, mutta niin sanottu Corporate Governance ei sovellu suoraan.

Yhtiön etu tulee ensin

Osakeyhtiölain 1 luvun 8 §:n mukaan yhtiön johdon tulee ajaa huolellisesti yhtiön etua. Tämä huolellisuusvelvoite tarkoittaa, että hallituksen tulee parhaan kykynsä mukaan edistää yhtiön tarkoitusta ja osakkaiden kollektiivista etua yrittämättä suosia yksittäistä osakkeenomistajaa. Lain sanamuoto ilmaisee sekä velvollisuuden toimia huolellisesti, mutta myös lojaalisti yhtiötä kohtaan. Sekä CG-suosituksissa että listaamattomien yhtiöiden asialuettelossa on nimenomaisesti todettu, että hallituksen jäsenten tulee edistää yhtiön etua riippumatta siitä, kuka jäsenen on nimittänyt.

Tätä taustaa vasten on itsestään selvää, että hallituksen jäsen ei voi ajaa yksittäisen osakkeenomistajan etuja. Hallituksen jäsen ei saa ottaa yksittäisen omistajan intressejä huomioon päätöksenteossa tavalla, joka ei ole yrityksen etujen mukaista, vaan ajaa vain yksittäisen omistajan etuja. Siinä tapauksessa, että omistajat haluavat vaikuttaa johdon päätöksentekoon, tämä on tehtävä esimerkiksi omistajaohjauksen kautta.

Yllä oleva saattaa tuntua itsestään selvältä, vaikka joskus voidaankin kyseenalaistaa, toimiko hallituksen jäsen todella yhtiön eikä tietyn omistajan edun mukaisesti. Alempana tarkastellaan muun muassa sitä mitä tietoja osakkeenomistajalle voidaan antaa rikkomatta huolellisuus- tai lojaliteettivelvoitetta ja miten eturistiriitojen sattuessa toimitaan. Esimerkit osoittavat, ettei aina ole helppoa tehdä intressipunnintaa.

Salassapitovelvoite

Osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaista säännöstä salassapitovelvoitteesta, mutta sen voidaan katsoa johtuvan edellä mainitusta lojaliteettivelvoitteesta. Hallituksen jäsen ei siis saa luovuttaa sellaisia ​tietoja, jotka eivät ole yleisesti tiedossa ja joiden paljastaminen voisi vahingoittaa yhtiötä. Se, mikä katsotaan salassapidettäväksi tiedoksi, on kussakin yksittäistapauksessa arvioitava erikseen. Esimerkiksi voidaan arvioida, mikä on tietyn tiedon merkitys yritykselle ja sen kilpailijoille, jos tieto tulee julkiseksi.

Se, että hallituksen jäsenenä ei saa paljastaa tietoja kelle tahansa, voi olla itsestään selvää, mutta se taas ei ole puolestaan niin itsestäänselvyys, että salassapitovelvoite ylettyy myös osakkeenomistajiin. Osakkeenomistajilla on oikeus saada tiettyjä tietoja yhtiöstä hallituksen valvontaa varten, mutta samalla hallitus taikka varsinkaan yksittäiset hallituksen jäsenet eivät voi luovuttaa tietoja yksittäisille osakkeenomistajille. Hallituksen on kohdeltava osakkeenomistajia tasapuolisesti, eikä se siten voi suosia toista osakkeenomistajaa luovuttamalla tälle tietoa ja jättää muita tiedonsaannin ulkopuolelle. Osakkeenomistajien tiedonsaantioikeus toteutuu ensisijaisesti yhtiökokouksen kautta ja muutoin tilanteissa, joissa hallitus yhdessä katsoo, että tietojen antaminen osakkeenomistajille on yhtiön eduksi.

Näin ollen hallituksen jäsen ei voi vapaasti kertoa osakkeenomistajalle mm. mitä edellisessä hallituksen kokouksessa käsiteltiin. Hallituksen jäsenen lojaliteettivelvoite pätee ensisijassa yhtiötä kohtaan, toissijaisesti osakkeenomistajaa kohtaan. Näin on silloinkin, kun hallituksen jäsen on osakkeenomistajan valitsema ja osakkeenomistaja ajattelee hallituksen jäsenen edustavan kyseistä osakkeenomistajaa.

Hallituksen jäsenen esteellisyys

Osakeyhtiölain 6 luvun 4 §:n mukaan hallituksen jäsen ei saa osallistua hallituksen jäsenen ja yhtiön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, mutta ei myöskään yhtiön ja kolmannen osapuolen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hallituksen jäsenellä on asiassa olennainen intressi, joka voi olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Se, mitä osakeyhtiölaissa sopimuksista on määrätty, koskee vastaavasti muita oikeustoimia sekä oikeudenkäyntejä ja muita toimia.

Tämä tarkoittaa, että hallituksen jäsenellä ei ole oikeutta osallistua asian käsittelyyn, jos hänen riippumattomuutensa vaarantuu. Tapauksissa, joissa riippumattomuus voi olla vaarantunut ovat esim. hallituksen jäsenen ja yhtiön välistä sopimusta koskeva päätöksenteko tai sopimus, joka koskee esimerkiksi emoyhtiön ja tytäryhtiön välistä asiaa, kun hallituksen jäsen omistaa emoyhtiön osakkeita. Selvyyden vuoksi todettakoon, että hallituksen jäsenen esteellisyyteen riittää lain mukaan, että hallituksen jäsenen ja yhtiön edut ovat ristiriidassa keskenään. Siten hallituksen jäsenen ja yhtiön ei tarvitse olla edes eri puolien edustajia, kuten ostaja ja myyjä tai vastaavat tilanteet. Näin ollen monet asiat, jotka liittyvät yhtiöön ja esimerkiksi hallituksen jäsenen omistamaan holdingyhtiöön, voivat johtaa esteellisyyteen hallituksen päätöksenteossa.

Huomionarvoista on, että edellä mainittu lojaliteettivelvoite menee esteellisyyttä koskevia säännöksiä pidemmälle. Tämä konkretisoidaan seuraavassa esimerkissä: Hallituksen jäsen on esteellinen, jos hän itse on vastapuoli tai jos hallituksen jäsen itse hyötyy kyseisestä oikeudellisesta toimesta, mutta ei ole esteellinen sen vuoksi, että esimerkiksi istuu sekä ostajan että myyjän hallituksessa.

Lojaliteettivelvoite taas voi tarkoittaa sitä, että hallituksen jäsenen tulee välttää myös sellaisten asioiden käsittelyä, jotka koskevat kahden yhtiön välisiä sopimuksia, joiden hallituksissa hän on. Kuten sanottu, tilanne ei synnytä kilpailua osapuolten välillä, mutta voidaan kyseenalaistaa, voidaanko kaikissa tilanteissa yhtäläisesti puolustaa kahden eri yrityksen etuja samanaikaisesti.

Toinen huomionarvoinen seikka edustettaessa useaa intressiryhmää on se, ettei hallituksen jäsen voi välttyä velvollisuudelta antaa aktiivisesti tietoja yhtiölle asioista, jotka ovat hänen tiedossaan siitä huolimatta, että hän olisi esteellinen. Jos hallituksen jäsen ei kerro yhtiölle hänellä olevia tietojaan ja tämä vahingoittaa yritystä, ja tämä vahinko oltaisiin voitu välttää, jos hallituksen olisi kertonut hallussa olevat tietonsa, voi hallituksen jäsen joutua vastuuseen vahingosta.

Kun hallituksen jäsen on esteellinen toistuvasti, on pohdittava, onko hallituksen jäsenenä pysyminen lojaliteettivelvoitteen mukaista. Tällaisissa tapauksissa hallituksen kollektiivina sekä itse hallituksen jäsenen kannattaa miettiä, onko tarkoituksenmukaista pysyä hallituksessa, jos ei pysty täyttämään jäsenen tehtävää täysimääräisesti.

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että on paljon tilanteita, joissa hallituksen jäsenen tulee pohtia tarkkaan toimiaan, kun hän toimii saman aikaisesti usean intressitahon nimissä. Näin ollen ei myöskään ole yllättävää, että edellä mainittuihin CG -suosituksiin sisältyy sääntöjä siitä, kuinka monta hallituksen jäsentä tulee olla ns. riippumattomia hallituksen jäseniä eli riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen jäsenenä on tärkeää ymmärtää, että jäsenen lojaliteetti koskee ensisijassa yhtiötä ja hallituksen jäsenen tulee edistää ensisijassa yhtiön, ei osakkeenomistajan etua. Osakkeenomistajien etujen toteutuminen on toissijaista ja tapahtuu yhtiön etujen toteutumisen kautta. Hallituksen jäsenen on tärkeää kunnioittaa tehtäväänsä, vetää selkeät rajat mahdollisille omistajan hallituksen jäseneen kohdistamille odotuksille ja erotella tilanteen mukaan roolinsa eritahojen edustajana. Samanaikaisesti on erittäin tärkeää olla tietoinen lainsäädännöstä ja siitä, miten säännöksiä tulkitaan käytännössä tapauksissa, kun hallituksen jäsenellä on käytännön elämässä samanaikaisesti eri eturyhmien etuja ajettavanaan.

Yllä oleva tarkoittaa, että hallituksen jäsenen on tunnistettava tilanteet, joissa tietyillä osakkeenomistajilla on odotuksia häntä kohtaan ja, jotka eivät sovi yhteen hallituksen jäsenen tehtävän kanssa sekä tilanteet, joissa toisen tahon etu on ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Tällöin hallituksen jäsenen on aktiivisesti pohdittava esteellisyyttään hallituksen päätöksenteossa sekä saada osakkeenomistaja ymmärtämään, että hallituksen jäsenet eivät toimi yksittäisen osakkeenomistajan puolesta vaan ajavat tehtävässään yhtiön etua. Tämä on tärkeää paitsi yhtiön, myös hallituksen jäsenen itsensä kannalta, sillä lain mukaisten velvoitteiden vastainen toiminta voi johtaa sekä rikosoikeudelliseen että vahingonkorvausvastuuseen.

Jos haluat lisätietoa ole yhteydessä artikkelin kirjoittajaan:

Adine Lagus, Senior Associate adine.lagus@dkco-law.com Adine on erikoistunut sopimusoikeuteen ja julkisiin hankintoihin. Adine avustaa yritysasiakkaita myös yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä. Jos haluat lisätietoja, ole yhteydessä: adine.lagus@dkco-law.com L