LÄnsi-uudenmaan KAUPPAKAMARI
Länsi-Uudenmaan kauppakamari toimii Hangossa, Raaseporissa, Inkoossa ja Lohjalla. Olemme elinkeinoelämän edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Edistämme alueemme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja valvomme elinkeinoelämän etuja olemalla tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Meidän kauttamme saat äänesi kuuluviin!
Järjestämme verkostoitumistapahtumia sekä korkealaatuisia koulutuksia ja muita tapahtumia. Tarjoamme jäsenille ilmaisia juridisia neuvontapalveluja ja autamme yrityksiä kansainvälistymään.
Lue lisää jäsenyydestä ja liity Länsi-Uudenmaan kauppakamariin.
Koulutukset ja tapahtumat
Ajankohtaista
Kustannukset, resurssien ja osaamisen puute ovat syitä siihen, että kaikki yritykset eivät ole vielä voineet tarttua ilmastotyöhön. Keskuskauppakamari tarjoaa yhdessä LähiTapiolan kanssa pk-yrityksille mahdollisuuden ottaa ensiaskeleet ilmastotyössä jo neljättä kertaa.
Kirjoittajavieras Tommi Knaapinen | Insinöörikoulutukselle on Lohjalla sekä tarve että tilaus | Pääkirjoitus & mielipide | Länsi-Uusimaa
Lohjan kaupunginjohtaja Petra Ståhl nosti tässä lehdessä heinäkuun alussa esiin selkeän edunvalvontatavoitteen tulevalle vuodelle: ammattikorkeakoulun opetuksen laajentamisen teknisempään suuntaan. Länsi-Uudenmaan kauppakamari pitää avausta erittäin kannatettavana ja auttaa alueellisessa edunvalvonnassa mielellään.
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Metropolialueen kasvu ei ole aluepolitiikkaa, se on kansallinen kysymys.
Seuraavan hallituskauden päätökset osaajien saatavuudesta, liikenneinvestoinneista ja yritysten toimintaedellytyksistä määrittävät koko Suomen kilpailukyvyn pitkälle 2030-luvulle.
MetropoliAreenan paneelikeskustelussa kohtaavat elinkeinoelämä ja poliittiset päätöksentekijät rakentavasti ja faktapohjaisesti.
Iranin sodan puhjettua vuoden 2026 alussa kevyen polttoöljyn hinta on noussut lähes 50 prosenttia ja dieselin hinta noin 18 prosenttia. Rakennus- tai koneyrityksille, joissa polttoainekustannukset muodostavat merkittävän osan toimintakustannuksista, tämä ei ole pelkkä markkinailmiö vaan suora kysymys siitä, kuka kantaa taloudelliset seuraukset. Tämä on myös oikeudellinen ongelma, sillä useimpia tällaisia sopimuksia säätelevät yleiset sopimusehdot eivät ole suunniteltuja näin suurille hintashokeille. Kokemuksemme mukaan kysymystä lisäkustannusten jaosta harvoin esitetään ennen kuin shokki on jo tapahtunut. Silloin hintariskin kantava osapuoli on useimmiten hyväksynyt sen laskematta, minkä arvoinen se on, eikä vastapuoli ole ymmärtänyt, että ongelma on yhtä lailla sen oma. Tämä kirjoitus tarkastelee, mitä sopimusehdot tosiasiallisesti merkitsevät riskiprofiilin kannalta ja miten osapuolet voivat neuvotella sopimuksen, joka kestää myös kriisitilanteessa.
