Suomi vahvemmin kiinni eurooppalaisiin liikenneverkkoihin ja EU- rahoitukseen

Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi eurooppalaisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevaksi sääntelyksi viime vuoden lopussa. Suomen saavutettavuuden, liikenteen hiilipäästöjen vähentämisen ja logististen kuljetusketjujen toimivuuden kannalta ehdotus on Suomelle hyvin merkityksellinen.
Lainsäädäntöehdotuksella ei pelkästään nivota EU:n jäsenmaita liikenneinfran avulla yhteen, vaan siihen liittyy myös se, kuinka hyvin Suomi pystyy hyödyntämään EU-rahoitusta kansallisille liikennehankkeille. Viimeistään koronapandemia osoitti Suomen kaltaiselle reuna-alueen jäsenvaltiolle, että eurooppalainen liikenneverkko on hyvin merkityksellinen myös Suomen saavutettavuudelle.
Suomen on tavoiteltava olemassa olevien velvoitteiden täyttämistä TEN-T ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä. Suomen intressissä on ollut olla osana eurooppalaisia liikenneverkkoja, joille on yhteisesti EU-tasolla määritelty vaatimukset ja laajuus. Nyt tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään ja kuinka hyödynnetään EU-rahoituksesta saatavaa apua kotimaan infrahankkeisiin.
Selvää on, että harvaan asuttu pitkien etäisyyksien pohjoinen maa tarvitsee meille soveltuvia ratkaisuja, mutta se ei saa tarkoittaa, että Suomi käpertyy sisäänpäin. TEN-T verkoilla on EU-rahoitusaspektin lisäksi merkittävä rooli sisämarkkinoiden toimivuuden edistäjänä ja Suomen ei tule jäädä sivuun tästä kehityksestä. Mikäli kansallisesti Suomessa todetaan, ettemme halua olla muiden jäsenmaiden mukana kehittämässä eurooppalaisia liikenneverkkoja, meillä on se mahdollisuus. Onko se järkevää, on eri kysymys.
EU-rahoituksen suuremman hyödyntämisen osalta on tärkeää, että olemme ajoissa liikkeellä. Euroopassa on useita onnistuneita esimerkkejä siitä, miten EU-rahaa on hyödynnetty onnistuneesti. Tanskan ja Ruotsin yhdistävä silta on hieno esimerkki siitä, kuinka Euroopan valtioita on nivottu yhteen ja sisämarkkinoiden toimintaa helpotettu infran avulla. Junayhteyden nopeuttaminen viidestä tunnista alle kolmeen tuntiin Madridin ja Barcelonan välillä toteutettiin myös TEN-T rahoituksen avulla.
Länsi-Uudenmaan kauppakamarin mukaan Hangon rata ja Hangon satama kuuluvat nyt TEN-T kantaverkkoon, johon myös Inkoon satama ollaan liittämässä. Hangon sataman status pitää samassa yhteydessä kohottaa TEN-T Ydinverkkoon. Tämän suunnitelman osana Hangon satama tukeutuu Helsinki-Vantaan lentokenttään, Helsinki -Turku E18 TEN-T ydinverkon valtaväylään ja Hangon ja Porvoon väliseen Kehä V kehitysvyöhykkeeseen. Nämä vyöhykkeet ovat oleellinen osa TEN-T verkostoamme, jonka haarat ulottuvat sekä pohjoiseen että itärajallemme.
Viime vuosien aikana Hangon sataman liikenne on kasvanut valtavasti noin kuuteen miljoonaan tonniin. Tavarakuljetusten rekkamäärä on jo tasolla 250 000 autoa vuodessa ja kasvu näyttää jatkuvan tulevaisuudessakin. Liikenteen arvolla mitaten merkitys kasvaa vielä suuremmaksi, koska kumipyörillä liikkuvat kiireellisimmät, arvokkaimmat ja vaarallisimmat kuljetukset. Hanko palvelee erittäin laajasti Suomen vientiteollisuutta ja kaupan logistiikkaa. Syyt ovat ilmeiset ja niiden vaikutus ei taatusti häviä vaan lisääntyy. Ensiksi hyvä sijainti on perusta, Hankoniemi on laituri Itämerelle ja eteläinen, jäätön meri kohottaa myös toimitusvarmuutta. Toiseksi Suomen nopein merikuljetusten reitti on Hangosta muualle Eurooppaan. Kolmas positiivisesti vaikuttava tekijä on laivaliikenteen tiheys kohdesatamiin. Se luo verrattoman mahdollisuuden käyttää seuraavaa laivaa, mikäli kotimaan logistiikassa on ollut häiriötekijöitä. Neljänneksi Hangon radan sähköistyksen myötä paranevat mahdollisuudet ilmaston kannalta entistäkin edullisempiin rautatiekuljetuksiin.
Viime aikoina on havaittu myös Suomen ja koko EU:n turvallisuustekijöiden muutoksia. Pandemian aikana huoltovarmuuden varmistamisessa ja turvaamisessa on Hangon satamasta tullut elintärkeä solmupiste. Turvallisuuspoliittinen tilanne Itämerellä on kiristynyt ja Hangon sataman toimintojen kehittämiseen on siten nykyisin lisäksi myös puolustuspoliittinen aspekti.
Vientiteollisuutemme keskieurooppalaisten kilpailijoiden logistiikka on lyhyiden kuljetusetäisyyksien vuoksi helpommin toteutettavissa. Selvää on, että harvaan asuttu pitkien etäisyyksien pohjoinen maa tarvitsee Hangon Sataman kautta kulkevaa reittiä tasoittaaksemme tilannetta muun Euroopan kanssa. Siihen kannattaa investoida sekä Suomen että EU:n rahoituksella. Ilmastovaikutusten, logistiikkakustannusten ja saavutettavuuden edut kohtaavat erittäin hyvin, kilpailukykymme paranee, nivoutuminen EU:n liikenneinfraan tehostuu ja tiivistyy. Suomi tulee olemaan entistä kiinteämmin, vakaammin ja vankemmin osa EU:n verkostoa, kun Hangon satama liitetään EU:n TEN-T ydinverkkoon.
Eero Hettula, toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan kauppakamari
Päivi Wood, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari