Länsi-Uusimaa tarvitsee alueellisen vision
”Hallituksen tulee päättää tavoiteltava suunta, jotta operatiivinen johto voi ryhtyä tarvittaviin toimiin.” Näin yksinkertaisesti totesi vieraileva luennoitsijani alkuviikon HHJ-koulutuksessa, jossa koulutamme yritysjohtajille hallitustyöskentelyä. Jäin kouluttamisen lomassa pohtimaan mitä tämä tarkoittaisi kokonaisen alueen osalta. Kuka päättäisi koko Länsi-Uudenmaan kehityksen suunnan? Kukin kunta erikseen? Koko alue yhteistyössä?
Vai ei kukaan?
Toimittuani nyt reilun vuoden Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtajana ja asuttuani lähes koko elämäni täällä, luulisi minulla olevan kirkkaana mielessä mikä meidän alueemme tavoiteltava suunta elinkeinoelämän suhteen on. Mutta täytyy myöntää, että olen hämilläni. En tiedä mitä suuntaa alueellemme tavoitellaan.
Suostummeko esimerkiksi syntyvyyden laskun ja muuttotappioiden aiheuttamiin supistustarpeisiin vai panostammeko houkuttelevuuteen, asuinviihtyvyyteen ja palvelutasoon tavoitellaksemme aluetta muuttovoitolliseksi? Tavoittelemmeko vihreän siirtymän investointeja ja uusia työpaikkoja vai torjummeko ne jättämällä aluekehitys tekemättä ja suostumme pidempiin työmatkoihin? Nämä ovat tyyppiesimerkkejä haastavasta päätöstilanteesta tavoiteltavan suunnan suhteen, joissa kukaan ei tiedä päätösten tuomaa lopputulosta etukäteen.
Strategisiin päätöksiin ei ole yhtä oikeaa vastausta. Mutta voisivatko naapurikuntien päätökset olla täysin päinvastaiset? Voiko naapurikunta supistaa samalla kun toinen panostaa kasvuun? Aiheuttaisiko se hämmennystä muutosta harkitseville asukkaille, yrityksille tai vaikka oppilaitoksille?
Alueen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja strategista yhteistyötä. Olen viimeisen vuoden aikana seurannut miten monet muut seutukunnat laajalla rintamalla tekevät alueensa eteen töitä houkutellakseen uusia investointeja ja lobatakseen valtion myöntämiä investointimäärärahoja. Yhteisen vision avulla he ovat yhtenäistäneet alueen tavoitteita ja toimia, ja se toimii yhtenäisemmän viestinnän välineenä. Visio on välttämätön, jotta alue voi kehittyä kestävästi ja pitkäjänteisesti.
Koska alueellamme on erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä, olisi tarkoituksenmukaista luoda seudulle yhdessä yhteinen visio, jossa korostettaisiin, miten haluamme aluetta kehittää ja mitä tarpeita on olemassa. Työhön tulee ottaa aktiivisesti mukaan kunnat ja elinkeinoelämä, mutta myös koulutussektori, sillä ne kaikki kolme yhdessä ovat tärkeitä toimijoita alueen elinvoimaisuuden hyväksi.
Tämä kirjoittajavieras julkaistiin ensimmäisen kerran Länsi-Uusimaa lehdessä
